PAKASTEHERNELAJIKKEEN VERTAILU TAVANOMAISESSA JA LUOMUVILJELYSSÄ
Setola, Sofia (2020)
Setola, Sofia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004275958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004275958
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on vertailla ja tutkia pakasteherneen Donana-lajikkeen eroja ja ominaisuuksia tavanomaisessa ja luomuviljelyssä. Luomuviljely ja tavanomainen viljely eroavat toisistaan osittain. Opinnäyteyön tarkoitus on tuoda esille nämä eroavaisuudet. Lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa kerron herneen sopimusviljelystä, viljelyohjeet, kasvituholaiset, kasvitaudit, kasvinsuojelun sekä sadonkorjuun eri vaiheet.
Vertailua ja siihen tarvittavaa tietoa kerättiin 2019 herneen satokauden aikana. Kohteena toimi Apetitin sopimusviljelijöiden hernepellot ja apetitin herneen puinti. Viljelijää haastateltiin luomuherneen viljelystä sekä Apetit-viljelyasiantuntijaa tavanomaisen herneen viljelystä.
Johtopäätöksenä on, että molemmilla viljelytavoilla voidaan saavuttaa yhtä hyvä satotulos. Kun kylvö onnistuu ja kasvusto lähtee hyvin kasvuun, on hyvät lähtökohdat hyvälle sadolle. Rikkakasvipankin ollessa pieni ei rikoista ole haittaa kasvustolle. Vuonna 2019 nämä kriteerit täyttyivät ja kesä oli otollinen kasvulle ja onnistuminen oli taattu.
Jos itse kylvö ei onnistu ja maaperä ei ole kylvökunnossa, voi kasvusto jäädä harvaksi tai ei kasva hyvin. Tällöin myös satotaso jää alhaiseksi. Lisäksi jos rikat haittaavat kasvuston seassa itse herneen kasvua siten, että rikat varjostavat hernettä, ei herne saa tilaa kasvulle. Jos lohkolla on ohdaketta ja valvattia niin, ne tulee poistaa lohkolta mekaanisesti. Hernettä ei voida puida, jos lohkon on vallannut ohdake ja valvatti.
Vertailua ja siihen tarvittavaa tietoa kerättiin 2019 herneen satokauden aikana. Kohteena toimi Apetitin sopimusviljelijöiden hernepellot ja apetitin herneen puinti. Viljelijää haastateltiin luomuherneen viljelystä sekä Apetit-viljelyasiantuntijaa tavanomaisen herneen viljelystä.
Johtopäätöksenä on, että molemmilla viljelytavoilla voidaan saavuttaa yhtä hyvä satotulos. Kun kylvö onnistuu ja kasvusto lähtee hyvin kasvuun, on hyvät lähtökohdat hyvälle sadolle. Rikkakasvipankin ollessa pieni ei rikoista ole haittaa kasvustolle. Vuonna 2019 nämä kriteerit täyttyivät ja kesä oli otollinen kasvulle ja onnistuminen oli taattu.
Jos itse kylvö ei onnistu ja maaperä ei ole kylvökunnossa, voi kasvusto jäädä harvaksi tai ei kasva hyvin. Tällöin myös satotaso jää alhaiseksi. Lisäksi jos rikat haittaavat kasvuston seassa itse herneen kasvua siten, että rikat varjostavat hernettä, ei herne saa tilaa kasvulle. Jos lohkolla on ohdaketta ja valvattia niin, ne tulee poistaa lohkolta mekaanisesti. Hernettä ei voida puida, jos lohkon on vallannut ohdake ja valvatti.