Lapsiperheiden hyvinvoinnin mittaamisen menetelmiä ja haasteita
Johansson, Niina (2020)
Johansson, Niina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286294
Tiivistelmä
Tutkimustyö on lähtenyt liikkeelle VALO-hankkeesta, jossa tarkoituksena on kehittää toisen organisaation kanssa yhteistyössä hyvinvointimittari, jonka avulla voitaisiin kartoittaa lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pilotointia ei kuitenkaan päästy hankkeessa toteuttamaan suunnitellusti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerätä tutkimustietoa olemassa olevista mittaamisen ja arvioinnin menetelmistä, joita voitaisiin hyödyntää jatkossa, kun kehitetään lapsiperheille hyvinvointimittareita tai arviointitapoja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisilla menetelmillä lapsiperheiden hyvinvointia voidaan mitata ja arvioida. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaisia haasteita lapsiperheiden hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin liittyy. Hyvinvointia tarkastellaan tutkimuksessa lapsiperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointi on tutkimuksen teoriaosuudessa rajattu sosiaalisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulmaan. Perhe-käsite on rajattu koskemaan perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.
Tutkimus toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon on etsitty aineistoa eri tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen tulokset koostuvat kahdeksasta suomenkielisestä artikkelista tai teoksesta, jotka on julkaistu vuosina 2010–2020.
Tutkimuksen aineistosta löytyi useita eri menetelmiä hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin. Menetelmät sisälsivät hyvinvoinnin tarkastelua perheen vuorovaikutussuhteiden, voimavarojen, toimintakyvyn, ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmista. Menetelmissä tutkitaan myös vanhemmuuden haasteita, voimavaroja, vahvuuksia sekä muutostarpeita. Menetelmistä nousi esille lapsen oman hyvinvointikokemuksen ja subjektiivisen hyvinvoinnin painotus arviointityöskentelyssä.
Opinnäyte suuntautuu erityisesti perheiden kanssa työskenteleville ja sosiaalialan ammattihenkilöstölle. Työn avulla halutaan edistää perheiden hyvinvoinnin arvioinnin- ja mittaamisen menetelmien käyttöönottoa ja kehittämistyötä. Löydetyt mittaamiseen ja arviointiin liittyvät haasteet on hyvä huomioida kehittämistyöskentelyssä jo ennen erilaisten menetelmien käyttöönottoa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisilla menetelmillä lapsiperheiden hyvinvointia voidaan mitata ja arvioida. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaisia haasteita lapsiperheiden hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin liittyy. Hyvinvointia tarkastellaan tutkimuksessa lapsiperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointi on tutkimuksen teoriaosuudessa rajattu sosiaalisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulmaan. Perhe-käsite on rajattu koskemaan perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.
Tutkimus toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon on etsitty aineistoa eri tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen tulokset koostuvat kahdeksasta suomenkielisestä artikkelista tai teoksesta, jotka on julkaistu vuosina 2010–2020.
Tutkimuksen aineistosta löytyi useita eri menetelmiä hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin. Menetelmät sisälsivät hyvinvoinnin tarkastelua perheen vuorovaikutussuhteiden, voimavarojen, toimintakyvyn, ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmista. Menetelmissä tutkitaan myös vanhemmuuden haasteita, voimavaroja, vahvuuksia sekä muutostarpeita. Menetelmistä nousi esille lapsen oman hyvinvointikokemuksen ja subjektiivisen hyvinvoinnin painotus arviointityöskentelyssä.
Opinnäyte suuntautuu erityisesti perheiden kanssa työskenteleville ja sosiaalialan ammattihenkilöstölle. Työn avulla halutaan edistää perheiden hyvinvoinnin arvioinnin- ja mittaamisen menetelmien käyttöönottoa ja kehittämistyötä. Löydetyt mittaamiseen ja arviointiin liittyvät haasteet on hyvä huomioida kehittämistyöskentelyssä jo ennen erilaisten menetelmien käyttöönottoa.