Lasten levoton käyttäytyminen ja levottomat tilanteet varhaiskasvatuksessa : kasvattajan toiminnan vaikutus

Abstract

Tavoitteena opinnäytetyössä oli tehdä näkyväksi levottomuus sekä lasten käyttäytymisessä että eri tilanteissa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda kaikkien, erityisesti varhaiskasvattajien, tietoisuuteen mahdollisten levottomien tilanteiden määrä ja kuinka yleisiä nämä varhaiskasvatuksessa ovat. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien kokemuksia levottomuuden ilmenemisestä sekä mahdollisia konkreettisia keinoja, joita kasvattajat käyttävät erilaisissa kasvatustilanteissa. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen ja puolistrukturoidun pienryhmähaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kaksi pientä varhaiskasvatuksen yksikköä pirkanmaalaisesta kunnasta. Kunnan tai yksiköiden nimiä ei mainita anonymiteetin takaamiseksi.

Keskeisimpiä havaintoja tutkimuksessa oli lasten levottoman käyttäytymisen lisääntyminen varhaiskasvatuksessa. Pääosin tämä ilmeni yleisenä rauhattomuutena ja fyysisenä toimintana. Levottomuutta aiheutti erilaisissa tilanteissa useimmiten aikuisen epäjohdonmukainen ja suunnittelematon toiminta. Jonkin verran levottomuutta arjessa aiheutui myös isoista lapsiryhmistä sekä vähäisestä henkilökunnan määrästä joissakin tilanteissa. Kasvattajat kokivat tärkeinä näissä tilanteissa muun muassa pienryhmätoiminnan sekä erilaiset konkreettiset keinot ja toimintatavat.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opinnäytetyön tekijöiden omat kokemukset levottomuuden lisääntymisestä saivat vahvistusta. Yllättävänä tuloksena voi pitää sitä, kuinka paljon kasvattajat itse tunnistivat oman toimintansa syynä levottomuuden lisääntymiseen eri kasvatustilanteissa. Kasvattajilla on kuitenkin paljon konkreettisia keinoja levottomissa tilanteissa toimimiseen.

The aim was to show how the restlessness appears in children`s behavior and in different situations and to inform early childhood ducators about the number of restless situations and the frequency of these situations. The purpose of this thesis was to clarify educators’ experiences of the restlessness of the children and how it appears. It was also wanted to clarify the type of methods educators have in these situations.

The data were collected through semi-structured theme interviews and an open questionnaire. Two early childhood education units participated in the study.

One of the most central observations was that children`s restless behavior was increased. This was shown as common restlessness and physical action. The restlessness was caused by inconsistent and unplanned action of an adult. Sometimes the small number of employees caused the child´s restless behavior. The good point was that educators were using many kinds of methods in these situations. The general restlessness was also increased. It was surprising how educators recognized the impact of their own actions in the restless situations.