Yhteisöllisyyttä oppimassa : Kokemuksia ja havaintoja capoeirasta sekä sen yhteisöllisyyttä edistävistä taidoista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä capoeiraryhmästä havaintoja yhteisöllisyyteen vaadittavien taitojen, kuten esimerkiksi yhdessä toimimisen, omaksumisesta sekä capoeiraryhmäläisten kokemuksia capoeirasta. Capoeira on afrobrasilialainen taistelulaji, johon sisältyy myös paljon akrobatiaa ja musiikkia. Laji sopii kaikille. Capoeiratunnit pidettiin keväällä 2011 Ahjolassa ja jokainen tunti pohjautui jollekin yhteisöllisyyden teemalle.

Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka perustui empiiriseen havainnointiin jahaastatteluihin. Tutkimusaineisto koostui havaintomatriisista jonka täytin seitsemällä kerralla sekä ryhmäläisten haastatteluista. Teoriaosuus esittelee opinnäytetyöhön liittyvät käsitteet: yhteisöllisyys, capoeira, sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen.

Tutkimuksen tulokset olivat, että kurssin edetessä oli huomattavissa enemmän yhteisöllisyyteen vaadittavien taitojen esiintuloa. Ryhmäläiset kokivat capoeiran positiivisesti ja kertoivat sen tuovan energiaa, vähentävän jännitystä sekä pitivät hyvä ja hauska tapa harrastaa liikuntaa. Capoeiran toiminnallisuus ja ryhmäläisten positiiviset kokemukset olivat mielestäni ne seikat, jotka mahdollistaisivat capoeiran käytön sosiaalipedagogisena työvälineenä. Laji on monipuolinen ja jokaisella on mahdollisuus löytää siitä jotain itselleen. Se tutustuttaa harrastajansa toiseen kulttuuriin ja avaa ovet uuteen maailmaan.

The objective of this Bachelor’s Thesis was to collect observations how a capoeira group is adopting different skills that are needed for sense of community and the participants’ experiences of the class. Capoeira is an Afro-Brazilian martial art that also includes acrobatics and music and fits for all. In this study I also considered how capoeira could be used in social work and especially as a method of social pedagogy and sociocultural animation.

The capoeira classes were held in the spring of 2011 in Ahjola, Finland. Each class was based on a theme of sense of community and the purpose was to learn the basics of capoeira. This was a qualitative study based on empirical observations and interviews. The data for this study were gathered using an observation matrix that was filled seven times during the classes and by interviewing the participants. The theoretical concepts used in this study were social pedagogy, sociocultural animation, capoeira and sense of community.

The results indicate that there are more skills to be seen towards the end of the course . The participants in the capoeira classes felt that capoeria gave energy, relieved stress and was a nice way to exercise. Specifically the sense of community, energy and diversity of the sport make me believe in the possibility of using Capoeira as a tool in social work and as a method of social pedagogy. The practice familiarizes the capoeirista in another culture and opens a door to a new world.