Varhaiskasvatuksen sosiaalinen oppimisympäristö tunnekasvatuksen mahdollistajana

Abstract

Opinnäytetyön kohderyhmänä oli erään Tampereella toimivan päiväkodin varhaiskasvattajat. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatuksen sosiaalista oppimisympäristöä tunnekasvatusta tukevaksi ja huomioivaksi. Tavoitteena oli myös lisätä tietoisuutta tunnekasvatukseen liittyen, jotta varhaiskasvatuksen työntekijät osaisivat perustella omia toimintatapojaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä varhaiskasvatuksessa tehtävä tunnekasvatus näkyväksi niin työntekijöille kuin myös lasten vanhemmille selvittämällä, mitä varhaiskasvattajat pitävät tärkeänä tunnekasvatuksen kannalta päiväkodin sosiaalisessa oppimisympäristössä ja kuinka sosiaalista oppimisympäristöä voidaan kehittää tunnekasvatusta tukevaksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselynä tamperelaisen päiväkodin varhaiskasvattajilta.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että varhaiskasvatuksen sosiaalista oppimisympäristöä voidaan kehittää tunnekasvatusta tukevaksi integroimalla tunnekasvatus osaksi arkea. Varhaiskasvattajat pitävät tärkeimpänä tunnekasvatuksen kannalta sosiaalisessa oppimisympäristössä varhaiskasvattajan sensitiivisyyttä ja henkilökunnan pysyvyyttä sekä riittävyyttä. Varhaiskasvattajat pitävät tärkeänä myös hyvää tunneilmapiiriä niin työyhteisössä kuin myös lapsiryhmässä, hyvää yhteistyötä varhaiskasvattajan ja vanhemman välillä sekä varhaiskasvatuksen laatuun panostavaa johtamista.

Opinnäytetyössä selvisi, että tunnekasvatus näkyy yhteistyöpäiväkodissa kaikissa arjen tilanteissa, sen sijaan, että ryhmissä käytettäisiin erityisiä tunnekasvatuksen menetelmiä. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena oli tuoda tunnekasvatusta näkyväksi myös vanhemmille, mikä kuitenkin jäi vähäiseksi. Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle voisi olla esimerkiksi vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö tunnekasvatuksen tukena.

The subject of this thesis was emotional education in a kindergarten in Tampere. The aim of this thesis was to develop the social learning environment of early childhood education to support and consider emotional education. The purpose was to raise awareness of emotional education and make it as visible as possible to early educators and parents. The data was collected through a questionnaire and it was analysed as a qualitative content analysis.

These results suggest that integrating emotional education into everyday life is important. The sensitivity of early childhood educators and the persistence and adequacy of staff are important factors in this respect. The quality of the emotional atmosphere is important both between the child and the adult, as well as in the interaction between the adults (e.g. early childhood educators, parents).

Based on the thesis, it can be stated that the use of various emotional education methods is relatively rare. However, emotional education is visible in most everyday situations. Making emotional education visible to parents was clearly less than planned in this thesis. For example, collaboration with parents to support emotional education could be a topic for further research.