Pientalon energiatehokkuuden parantaminen
Koivunen, Eemeli (2020)
Koivunen, Eemeli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005047035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005047035
Tiivistelmä
Rakentamisen määräykset ovat tiukentuneet vuosien saatossa, mikä vähentää uudisrakennusten energiankulutusta, mutta niiden osuus koko rakennuskannasta on vielä pientalojen osalta hyvin pieni. Tämän vuoksi olemassa olevien rakennusten energiankäyttö on suuressa roolissa pientalojen kokonaisenergiankulutusta tarkasteltaessa.
Työssä tutkittiin vuonna 1966 valmistuneen pientalon energiatehokkuuden parantumista kokonaisvaltaisen saneerauksen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää, riittävätkö tehdyt toimenpiteet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämään energia-avustukseen, jota myönnetään energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022.
Rakennuksen energiatehokkuutta tutkittiin laskennallisen energiatehokkuuden vertailuarvon, eli E-luvun perusteella, laskemalla lähtötilanteen laskennallinen energiankulutuksen vertailuarvo ja muutostöiden vaikutus siihen. Lähtöarvot laskentaan kerättiin alkuperäisistä rakennuspiirustuksista, asukashaastattelulla ja ympäristöministeriön ohjeistuksista. Laskenta suoritettiin ajankohtaisten virallisten ohjeistusten mukaan, ja niitä tarvittaessa soveltaen.
Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että rakenteellisilla ja taloteknisillä muutoksilla päästiin näiden laskelmien perusteella tavoiteltuihin energiansäästöihin ja tällaista hanketta varten olisi mahdollista hakea energia-avustusta.
On mielenkiintoista nähdä, miten paljon tulevina vuosina energia-avustusten takia olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta lähdetään parantamaan. Tämä on yksi keino hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä ja saavuttaa säästöjä asumiskustannuksissa.
Työssä tutkittiin vuonna 1966 valmistuneen pientalon energiatehokkuuden parantumista kokonaisvaltaisen saneerauksen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää, riittävätkö tehdyt toimenpiteet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämään energia-avustukseen, jota myönnetään energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022.
Rakennuksen energiatehokkuutta tutkittiin laskennallisen energiatehokkuuden vertailuarvon, eli E-luvun perusteella, laskemalla lähtötilanteen laskennallinen energiankulutuksen vertailuarvo ja muutostöiden vaikutus siihen. Lähtöarvot laskentaan kerättiin alkuperäisistä rakennuspiirustuksista, asukashaastattelulla ja ympäristöministeriön ohjeistuksista. Laskenta suoritettiin ajankohtaisten virallisten ohjeistusten mukaan, ja niitä tarvittaessa soveltaen.
Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että rakenteellisilla ja taloteknisillä muutoksilla päästiin näiden laskelmien perusteella tavoiteltuihin energiansäästöihin ja tällaista hanketta varten olisi mahdollista hakea energia-avustusta.
On mielenkiintoista nähdä, miten paljon tulevina vuosina energia-avustusten takia olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta lähdetään parantamaan. Tämä on yksi keino hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä ja saavuttaa säästöjä asumiskustannuksissa.