Perhepäivähoito sosiaalisena oppimisympäristönä Kotkan kaupungin kunnallisessa perhepäivähoidossa
Kalenius, Paula; Kauta, Justina (2020)
Kalenius, Paula
Kauta, Justina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057188
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee sosiaalista oppimisympäristöä sekä varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamista Kotkan kunnallisessa perhepäivähoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millainen sosiaalinen oppimisympäristö perhepäivähoidolla on tarjota, miten perhepäivähoidossa tuetaan lapsen sosiaalista kehitystä ja kuinka siellä toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tavoitteena on tuoda esille perhepäivähoidon palveluita ja perhepäivähoitoa varhaiskasvatuksen muotona. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää Kotkan kunnallista perhepäivähoitajaa. Opinnäytetyö etenee teoreettisesta viitekehyksestä tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin. Teoriaosuudessa avataan opinnäytetyölle olennaiset käsitteet varhaiskasvatus, perhepäivähoito, varhaiskasvatussuunnitelma, sosiaalinen oppimisympäristö ja sosiaalinen kehitys. Päälähteinä käytettiin kirjallisia lähteitä, joissa useissa kirjoittajana on toimittanut Aili Helenius ja Riitta Korhonen. Yhtenä päälähteenä toimi myös Opetushallituksen julkaisu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2018.
Tutkimustuloksissa korostuu pienen ryhmän ja saman aikuisen läsnäolon merkitys lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Sosiaalista kehitystä tuetaan perhepäivähoidossa muun muassa leikin, varhaisen vuorovaikutuksen ja turvallisen ilmapiirin avulla. Perhepäivähoitajat korostavat työssään avointa vuorovaikutussuhdetta sekä lasten että vanhempien kanssa. He pyrkivät työssään myös tukemaan lasten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen perhepäivähoidossa koetaan tärkeäksi toimintaa ohjaavaksi työkaluksi, joka lisää perhepäivähoidon näkyvyyttä yhtenä varhaiskasvatuksen muotona.
Tutkimustuloksissa nousee esille myös erilaisten retkien ja vierailujen merkitys. Retkillä ja vierailuilla lapset pääsevät uusiin ympäristöihin ja kohtaavat uusia sosiaalisia tilanteita. Perhepäivähoitajien yhteisillä retkillä lapset pääsevät harjoittelemaan isommissa ryhmissä toimimista, oman vuoron odottamista, yhteistyötaitoja sekä muiden huomioimista. Nämä sosiaaliset taidot antavat lapsille valmiuksia esimerkiksi koulua varten. This thesis dicusses social learning environment and National core curriculum for Early Childhood Education and Care (ECEC) in municipal family day care in Kotka. The objective of this thesis was to highlight services that family day care has to offer and to bring out family day care as a form of early childhood education. The research questions for this thesis were, 1. What kind of social learning environment does family day care offer? 2. How does family day care support the child’s social development? 3. How does family day care implement the National core curriculum for ECEC? This thesis is qualitative research and the material was collected by theme interviews of seven municipal family day carer in Kotka.
Small group and the impact of the permanent adult were emphasized in research results. In family day care the child’s social development is supported for example with play, early interaction and safe atmosphere. The family day carers emphasize open interaction with both, the children and the parents. In their work, they also try to support the interaction between the children. The implementation of National core curriculum for ECEC in family day care is experienced as an important element that guides family day carers in their work.
The family day carers also highlighted the importance of excursions and visits. In excursions and visits the children get to new environments and new social situations.
Tutkimustuloksissa korostuu pienen ryhmän ja saman aikuisen läsnäolon merkitys lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Sosiaalista kehitystä tuetaan perhepäivähoidossa muun muassa leikin, varhaisen vuorovaikutuksen ja turvallisen ilmapiirin avulla. Perhepäivähoitajat korostavat työssään avointa vuorovaikutussuhdetta sekä lasten että vanhempien kanssa. He pyrkivät työssään myös tukemaan lasten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen perhepäivähoidossa koetaan tärkeäksi toimintaa ohjaavaksi työkaluksi, joka lisää perhepäivähoidon näkyvyyttä yhtenä varhaiskasvatuksen muotona.
Tutkimustuloksissa nousee esille myös erilaisten retkien ja vierailujen merkitys. Retkillä ja vierailuilla lapset pääsevät uusiin ympäristöihin ja kohtaavat uusia sosiaalisia tilanteita. Perhepäivähoitajien yhteisillä retkillä lapset pääsevät harjoittelemaan isommissa ryhmissä toimimista, oman vuoron odottamista, yhteistyötaitoja sekä muiden huomioimista. Nämä sosiaaliset taidot antavat lapsille valmiuksia esimerkiksi koulua varten.
Small group and the impact of the permanent adult were emphasized in research results. In family day care the child’s social development is supported for example with play, early interaction and safe atmosphere. The family day carers emphasize open interaction with both, the children and the parents. In their work, they also try to support the interaction between the children. The implementation of National core curriculum for ECEC in family day care is experienced as an important element that guides family day carers in their work.
The family day carers also highlighted the importance of excursions and visits. In excursions and visits the children get to new environments and new social situations.