Robottikoneiden asetusaikojen lyhentäminen
Kortetjärvi, Benja (2020)
Kortetjärvi, Benja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057158
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on robottikoneiden asetusaikojen lyhentäminen konepajatuotannossa. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Logistic TKT Systems Oy:n kanssa. Työn tarve syntyi yrityksen halusta jatkuvaan parantamiseen tuotannon kehittämisessä sekä tarpeeseen selvittää ja analysoida asetusaikoja.
Opinnäytetyö koostuu aiheeseen liittyvästä teoriasta, nykyisten asetusaikojen tutkimisesta ja analysoinnista sekä työn aikana tehdyistä muutoksista ja niiden tuloksista. Lyhyen ajanjakson seurannalla saadut tulokset painottuvat asetuksien analysoinnin tietopohjaan, josta on helpompi jatkaa asetuksien ajankäytön kehittämiseen tarvittaviin toimenpiteisiin.
Työ aloitettiin tutkimalla ajankäyttöä asetusta tehtäessä. Tutkimisen apuna täytettiin asetuksen seurantalomakkeita, joilla eriteltiin asetuksen aikaisia työvaiheita tarkasti. Tutkimuksessa löydettiin selkeitä epäkohtia ja parannusta kaipaavia osa-alueita asetuksien tekemisessä, joita alettiin korjaamaan.
Työssä käytettiin keskeisenä osana hyödyksi Pareton-periaatetta sekä SMED-menetelmää. Tärkeimpänä ajatuksena Pareton-periaatteessa on löytää ne osa-alueet, jotka vievät suurimman osan asetuksen aikaisesta ajankäytöstä. SMED-menetelmässä on tarkoituksena erotella sisäinen ja ulkoinen asetusaika ja selkeyttää ajankäytön merkitystä asetuksen eri vaiheissa.
Työn lopputuloksena esitellään opinnäytetyön aikana tehtyjen parannusten prosentuaalinen hyöty sekä seuraavien ja pidempiaikaisten korjauskehotuksien pohjustus. Opinnäytetyön suppean laajuuden vuoksi osa lopputuloksien hyödyistä nähdään vasta pidemmän ajanjakson seurannalla, mutta niiden teoreettinen hyöty on tuotu esille.
Opinnäytetyö koostuu aiheeseen liittyvästä teoriasta, nykyisten asetusaikojen tutkimisesta ja analysoinnista sekä työn aikana tehdyistä muutoksista ja niiden tuloksista. Lyhyen ajanjakson seurannalla saadut tulokset painottuvat asetuksien analysoinnin tietopohjaan, josta on helpompi jatkaa asetuksien ajankäytön kehittämiseen tarvittaviin toimenpiteisiin.
Työ aloitettiin tutkimalla ajankäyttöä asetusta tehtäessä. Tutkimisen apuna täytettiin asetuksen seurantalomakkeita, joilla eriteltiin asetuksen aikaisia työvaiheita tarkasti. Tutkimuksessa löydettiin selkeitä epäkohtia ja parannusta kaipaavia osa-alueita asetuksien tekemisessä, joita alettiin korjaamaan.
Työssä käytettiin keskeisenä osana hyödyksi Pareton-periaatetta sekä SMED-menetelmää. Tärkeimpänä ajatuksena Pareton-periaatteessa on löytää ne osa-alueet, jotka vievät suurimman osan asetuksen aikaisesta ajankäytöstä. SMED-menetelmässä on tarkoituksena erotella sisäinen ja ulkoinen asetusaika ja selkeyttää ajankäytön merkitystä asetuksen eri vaiheissa.
Työn lopputuloksena esitellään opinnäytetyön aikana tehtyjen parannusten prosentuaalinen hyöty sekä seuraavien ja pidempiaikaisten korjauskehotuksien pohjustus. Opinnäytetyön suppean laajuuden vuoksi osa lopputuloksien hyödyistä nähdään vasta pidemmän ajanjakson seurannalla, mutta niiden teoreettinen hyöty on tuotu esille.