Tietokonetomografian annosoptimointiprosessin kuvaaminen : ohjeistus annosoptimoinnista röntgenhoitajille

Abstract

Tietokonetomografian (TT) käytön lisääntyminen lääketieteellisessä kuvantamisessa korostaa annosoptimoinnin merkitystä. Röntgenhoitajat ovat keskeisessä asemassa potilaiden säteilyaltistuksen optimoinnissa tietokonetomografiassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka röntgenhoitajan toiminta vaikuttaa potilaan saamaan säteilyaltistukseen TT-tutkimuksessa. Tavoitteena oli tietokonetomografian annosoptimointiprosessin kuvaaminen ja kirjallisen ohjeistuksen luominen annosoptimoinnista tukemaan röntgenhoitajia tietokonetomografian annosoptimoinnin toteuttamisessa. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten röntgenhoitaja voi vaikuttaa potilaan säteilyaltistukseen tietokonetomografiassa? Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos. Opinnäytetyö muodostui kirjallisuuskatsauksesta ja annostutkimuksesta opinnäytetyön kohdekuvantamisyksikössä.

Kirjallisuuskatsauksen mukaan röntgenhoitajan annosoptimointikeinoja ovat muun muassa kuvauskentän rajaaminen, ylimääräisten kuvasarjojen välttäminen, oikean kuvanlaadun valitseminen, putkivirran sekä putkijännitteen valinta potilaan koon mukaan, potilaan oikeaoppinen keskittäminen ja potilasohjaus. Kuvanlaadun rajoitteet pitkälti määrittävät, kuinka paljon säteilyaltistusta voidaan vähentää muokkaamalla hallittavia parametreja. Annostutkimuksen tulosten mukaan arteriavaiheen tutkimusten mediaani DLP oli 242 mGycm aikaisemmissa tutkimuksissa ja 214 mGycm uusissa tutkimuksissa. Mediaani oli 28 mGycm (11,6 %) pienempi uusissa tutkimuksissa. Venavaiheen tutkimusten mediaani DLP oli 290 mGycm aikaisemmissa tutkimuksissa ja 248 mGycm uusissa tutkimuksissa. Mediaani oli 42 Gycm (14,5 %) pienempi uusissa tutkimuksissa. Tuloksista nousi esille, että röntgenhoitajan on mahdollista vähentää potilaan saamaa säteilyaltistusta vaarantamatta kuvien diagnostisuutta. Tuloksista ei raportoitu julkisesti tietoja, joista annostutkimuksessa käytetyn tietokonetomografialaitteen laitemerkki tulisi selville.

The purpose of this thesis was to determine how the performance of a radiographer affects the radiation dose in a computer tomography (CT) scan. The aim was to describe the process of dose optimization in CT and to provide a written guidance of dose optimization to support radiographers in the implementation of dose optimization.

The thesis consisted of a systematic literature review and dose rate research.

According to the results of the literature review, dose optimization techniques for a radiographer include delimiting the scan length and field of view, avoiding additional image sequences, selecting the right image quality, selecting tube current and tube voltage according to patient size, orthodox centering of the patient and patient guidance.

The median DLP for arterial phase studies was 242 mGycm in previous studies and 214 mGycm in new studies. Thus, the median was 28 mGycm (11,6%) lower in new studies. The median DLP for venous studies was 290 mGycm in previous studies and 248 mGycm in new studies. Thus, the median was 42 mGycm (14,5%) lower in new studies.

The results showed that it is possible for the radiographer to reduce the radiation dose received by the patient, without jeopardizing the diagnostic quality of the images.