Ensihoitajien kokemuksia Kymenlaakson elvytysprotokollasta
Kosonen, Essi; Kanervo, Amanda (2020)
Kosonen, Essi
Kanervo, Amanda
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057229
Tiivistelmä
Suomessa sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys ilmaantuu 51/100 000 asukkaalle. Kymenlaaksossa sairaalan ulkopuolisia elvytyksiä ilmaantuu noin sata vuodessa. Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsote) ensihoidon elvytysohjeita päivitettiin vuonna 2017. Uusi protokolla on ollut käytössä nyt noin kolmen vuoden ajan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kymsoten ensihoitajien kokemuksia Kymenlaakson elvytysprotokollasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ensihoitajien kokemuksista tietoa Kymsotelle elvytysprotokollan kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyön kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin ensihoitajilta, jotka työskentelevät tällä hetkellä Kymsoten ambulansseissa. Tietoa kerättiin anonyymisti kyselylomakkeella käyttäen viisiportaista Likert-asteikkoa ja yhtä avointa kysymystä. Kyselyyn vastasi 46 ensihoitajaa (vastausprosentti 45,5). Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysimenetelmällä. Kyselyn avoimessa kysymyksessä käytettiin teemoittelua aineiston analyysimenetelmänä.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitajat olivat enimmäkseen tyytyväisiä protokollaan. Vastaajien mukaan protokolla auttaa etenemään elvytyksissä, tukee yhteistä toimintakulttuuria sekä varmentaa oikean toimintatavan. Protokollaan liittyvissä kehitysehdotuksissa selvisi,
että vastaajat toivoivat lisää harjoittelumahdollisuuksia ja koulutusta sekä selkeämpiä ohjeita erilaisiin elvytystilanteisiin.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, millaista koulutusta ja harjoittelua ensihoitajille on nyt tarjolla ja millaista sen tulisi olla parhaan elvytysosaamisen ylläpitämiseksi. Jatkossa voitaisiin tutkia, millaista harjoitusvälineistöä ensihoitajat toivovat sekä kuinka usein ja miten he haluaisivat harjoitella. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Kymenlaakson elvytysprotokollan kehittämisessä tulevaisuudessa. In Finland, cardiac arrest occurs in 51/100,000 inhabitants outside the hospital. In Kymenlaakso, about a hundred out-of-hospital resuscitations occur in a year. The resuscitation guidelines of Social and Health Services of Kymenlaakso (Kymsote) were updated in 2017, and the new protocol has been in use for about three years now.
The purpose of this thesis was to find out Kymsote’s paramedics’ experiences of Kymenlaakso’s resuscitation protocol. The aim of this study was to provide information about paramedics’ experiences to Kymsote to improve their resuscitation protocol.
The quantitative research material of the thesis was collected from the paramedics, who currently work in Kymsote ambulances. Data were collected anonymously using a questionnaire using a five-point Likert scale and one open-ended question. 46 paramedics answered to the survey. The data were analyzed by a statistically descriptive analysis method. Thematic analysis was used in the open-ended question of the survey.
According to the results of the study, paramedics were mostly satisfied with the protocol. According to them, the protocol helps to progress in resuscitations. In addition, it supports a common operating culture and verifies the correct way of working. In development proposals, respondents wanted more training opportunities and education, as well as clearer instructions for different situations in resuscitations.
As a further research topic, it could be clarified what kind of training and education is now available for paramedics and what it should be like in order to maintain the best resuscitation skills. In the future, it could be clarified what kind of training equipment paramedics want and how often and how they would like to be trained. Based on the responses to this study, the protocol could be developed in the future.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kymsoten ensihoitajien kokemuksia Kymenlaakson elvytysprotokollasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ensihoitajien kokemuksista tietoa Kymsotelle elvytysprotokollan kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyön kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin ensihoitajilta, jotka työskentelevät tällä hetkellä Kymsoten ambulansseissa. Tietoa kerättiin anonyymisti kyselylomakkeella käyttäen viisiportaista Likert-asteikkoa ja yhtä avointa kysymystä. Kyselyyn vastasi 46 ensihoitajaa (vastausprosentti 45,5). Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysimenetelmällä. Kyselyn avoimessa kysymyksessä käytettiin teemoittelua aineiston analyysimenetelmänä.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitajat olivat enimmäkseen tyytyväisiä protokollaan. Vastaajien mukaan protokolla auttaa etenemään elvytyksissä, tukee yhteistä toimintakulttuuria sekä varmentaa oikean toimintatavan. Protokollaan liittyvissä kehitysehdotuksissa selvisi,
että vastaajat toivoivat lisää harjoittelumahdollisuuksia ja koulutusta sekä selkeämpiä ohjeita erilaisiin elvytystilanteisiin.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, millaista koulutusta ja harjoittelua ensihoitajille on nyt tarjolla ja millaista sen tulisi olla parhaan elvytysosaamisen ylläpitämiseksi. Jatkossa voitaisiin tutkia, millaista harjoitusvälineistöä ensihoitajat toivovat sekä kuinka usein ja miten he haluaisivat harjoitella. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Kymenlaakson elvytysprotokollan kehittämisessä tulevaisuudessa.
The purpose of this thesis was to find out Kymsote’s paramedics’ experiences of Kymenlaakso’s resuscitation protocol. The aim of this study was to provide information about paramedics’ experiences to Kymsote to improve their resuscitation protocol.
The quantitative research material of the thesis was collected from the paramedics, who currently work in Kymsote ambulances. Data were collected anonymously using a questionnaire using a five-point Likert scale and one open-ended question. 46 paramedics answered to the survey. The data were analyzed by a statistically descriptive analysis method. Thematic analysis was used in the open-ended question of the survey.
According to the results of the study, paramedics were mostly satisfied with the protocol. According to them, the protocol helps to progress in resuscitations. In addition, it supports a common operating culture and verifies the correct way of working. In development proposals, respondents wanted more training opportunities and education, as well as clearer instructions for different situations in resuscitations.
As a further research topic, it could be clarified what kind of training and education is now available for paramedics and what it should be like in order to maintain the best resuscitation skills. In the future, it could be clarified what kind of training equipment paramedics want and how often and how they would like to be trained. Based on the responses to this study, the protocol could be developed in the future.