Ammatillisen koulutuksen lakimuutoksen (2018) vaikutukset sähköalalla - Kehitystoimenpiteet talotekniikkayrityksessä
Masalin, Eevamaria (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057284
Tiivistelmä
1.1.2018 astui voimaan Laki ammatillisesta koulutuksesta, joka on suurin toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus yli 20 vuoteen. Sähköalan työmarkkinajärjestöt esittivät lausunnoissaan huolensa lakimuutoksen vaikutuksista muun muassa sähköalan osaamisen kapea-alaistumiseen lakimuutoksen myötä mahdollisesti lisääntyvän työssäoppimisen myötä.
Tutkimuksessa toteutettiin haastattelututkimus sähköalan oppilaitosten ja liittojen asiantuntijoille. Tutkimuksessa pyrittiin teemahaastattelun keinoin selvittämään minkälaisia muutoksia lakimuutos tuo arkeen ja miten sähköalan työnantajien tulisi varautua muutoksiin. Haastattelututkimuksen perusteella todettiin, ettei suuria muutoksia ole ainakaan lähiaikoina tulossa, mutta että työnantajien kannattaa panostaa työssäoppimis- ja työpaikkaohjausprosessin kehittämiseen opiskelijoiden oppimisen varmistamiseksi.
Kohdeorganisaation, talotekniikkayritys Amplit Oy:n, työssäoppimis- ja työpaikkaohjauskäytännön nykytilaa arvioitiin toteuttamalla yrityksen työssäoppijoille kyselytutkimus, josta selvisivät prosessin kehitystarpeet. Kehitystarpeita olivat erityisesti oppimistavoitteiden parempi huomioiminen, palautteenanto ja viestintä yrityksen asioista.
Kyselytutkimuksesta esiin nousseisiin kehitysalueisiin kehitettiin fasilitoinnin menetelmin toimenpide-ehdotuksia Amplitin työpaikkaohjaajina toimivien kärkimiesten ja yrityksen johtoryhmän jäsenten kanssa yhteistyössä. Nämä ehdotukset otettiin huomioon toimenpidesuunnitelmaa koottaessa.
Toimenpidesuunnitelma jaettiin kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen toteutettiin tutkimuksen aikana ja toinen jätettiin toteutettavaksi tutkimuksen päätyttyä. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteisiin lukeutuvat uusi työharjoittelun hakukanava, työssäoppijoiden rekisteröinti, palautekyselyn luominen, oppimistavoitteiden kirkastaminen, työssäoppijoiden liittäminen yrityksen sisäisen viestintäkanavan piiriin ja työssäoppijoiden perehdytysmateriaalin luominen. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin työssäoppijoiden rekrytointi- ja arviointipoolin sekä potentiaalisten opiskelijoiden sitouttamispolun suunnittelu ja toteutus.
Toteutetut toimenpiteet muodostavat laadukkaan henkilöstöhallinnon työssäoppimisprosessin, jollaista kohdeorganisaatiossa ei aikaisemmin ollut lainkaan. Perusprosessin ollessa kunnossa jatkokehittäminen ja toimenpidesuunnitelman toisen vaiheen toteuttaminen ovat tulevaisuudessa helpommin toteutettavissa.
Tutkimuksessa toteutettiin haastattelututkimus sähköalan oppilaitosten ja liittojen asiantuntijoille. Tutkimuksessa pyrittiin teemahaastattelun keinoin selvittämään minkälaisia muutoksia lakimuutos tuo arkeen ja miten sähköalan työnantajien tulisi varautua muutoksiin. Haastattelututkimuksen perusteella todettiin, ettei suuria muutoksia ole ainakaan lähiaikoina tulossa, mutta että työnantajien kannattaa panostaa työssäoppimis- ja työpaikkaohjausprosessin kehittämiseen opiskelijoiden oppimisen varmistamiseksi.
Kohdeorganisaation, talotekniikkayritys Amplit Oy:n, työssäoppimis- ja työpaikkaohjauskäytännön nykytilaa arvioitiin toteuttamalla yrityksen työssäoppijoille kyselytutkimus, josta selvisivät prosessin kehitystarpeet. Kehitystarpeita olivat erityisesti oppimistavoitteiden parempi huomioiminen, palautteenanto ja viestintä yrityksen asioista.
Kyselytutkimuksesta esiin nousseisiin kehitysalueisiin kehitettiin fasilitoinnin menetelmin toimenpide-ehdotuksia Amplitin työpaikkaohjaajina toimivien kärkimiesten ja yrityksen johtoryhmän jäsenten kanssa yhteistyössä. Nämä ehdotukset otettiin huomioon toimenpidesuunnitelmaa koottaessa.
Toimenpidesuunnitelma jaettiin kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen toteutettiin tutkimuksen aikana ja toinen jätettiin toteutettavaksi tutkimuksen päätyttyä. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteisiin lukeutuvat uusi työharjoittelun hakukanava, työssäoppijoiden rekisteröinti, palautekyselyn luominen, oppimistavoitteiden kirkastaminen, työssäoppijoiden liittäminen yrityksen sisäisen viestintäkanavan piiriin ja työssäoppijoiden perehdytysmateriaalin luominen. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin työssäoppijoiden rekrytointi- ja arviointipoolin sekä potentiaalisten opiskelijoiden sitouttamispolun suunnittelu ja toteutus.
Toteutetut toimenpiteet muodostavat laadukkaan henkilöstöhallinnon työssäoppimisprosessin, jollaista kohdeorganisaatiossa ei aikaisemmin ollut lainkaan. Perusprosessin ollessa kunnossa jatkokehittäminen ja toimenpidesuunnitelman toisen vaiheen toteuttaminen ovat tulevaisuudessa helpommin toteutettavissa.