Parempaa työhyvinvointia työvuorosuunnittelua kehittämällä

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvointia tukeva työvuorosuunnittelu Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupassa, jossa on hiljattain siirrytty keskitettyyn työvuorosuunnitteluun. Työssä lähestyttiin perinteistä työhyvinvointia uudesta näkökulmasta. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksille merkittävä kilpailutekijä, ja työssä jaksamisen merkitys korostuu työelämän ollessa jatkuvassa muutoksessa.

Työn tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla nykyistä työvuorosuunnittelua voidaan kehittää paremmin työhyvinvointia tukevaksi. Tutkimusta lähdettiin toteuttamaan kysymyksen, millaisilla työvuorosuunnittelun toimenpiteillä voitaisiin parantaa henkilöstön työhyvinvointia, pohjalta, ja tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle kehitysehdotuksia tähän liittyen. Samalla sivuttiin myös yrityskuvaa, jota hyvinvoiva henkilöstö parantaa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kahdesta pääluvusta, joista ensimmäinen oli strateginen henkilöstöjohtaminen ja toinen työhyvinvointi. Ensimmäisessä pääluvussa käsiteltiin henkilöstöjohtamisen käsitettä ja tarkennettiin sitä lopulta henkilöstösuunnittelun tasolle. Toinen pääluku keskittyi työhyvinvointiin ilmiönä, sen teorioihin ja osa-alueisiin sekä sitä tukevaan organisaatiotason toimintaan.

Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää hyödyntäen. Laadullisena menetelmänä käytettiin työvuorosuunnittelijoille toteutettua fokusryhmähaastattelua, ja yrityksen marketkaupan henkilöstön kokemuksia työvuorosuunnittelusta kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella.

Tutkimustuloksista selvisi, että suuri haaste nykyisessä järjestelmässä oli eri osapuolten välisen kommunikaation sujuvuus. Suunnittelussa tarvittavan tiedon kulussa oli aukkoja, jotka vaikeuttivat tehokasta ja tarkoituksenmukaista työvuorosuunnittelua. Tämä heijastui henkilöstön jaksamiseen. Monitasoinen järjestelmä koettiin edeltäjäänsä monimutkaisemmaksi, mutta toisaalta tunnistettuihin ongelmiin oli jo tartuttu ja niitä pyritty ratkomaan eri keinoin. Tulosten perusteella keskitetty työvuorosuunnittelu jakoi mielipiteitä, ja niiden pohjalta onnistuttiin myös tuottamaan toimeksiantajalle käyttökelpoisia ehdotuksia sen kehittämiseksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.