Syöpäkuntoutujan terveydentila RAND-36-mittarilla arvioituna
Vuorinen, Janina; Vuorinen, Sari (2011)
Vuorinen, Janina
Vuorinen, Sari
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092813321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092813321
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa syöpäpotilaan terveydentilaa RAND-36-mittarin kahdeksalla eri ulottuvuudella arvioituna. RAND-36-mittarin tarkoituksena on tutkia toiminnallista terveydentilaa ja hyvinvointia sekä antaa kokonaiskuva sairauksien aiheuttamasta rasituksesta. Työn tavoitteena oli tarjota tutkittua tietoa kuntoutustoiminnan kehittämiseksi, jolloin kuntoutus vastaisi parhaiten syöpäkuntoutujien tarpeita. Opinnäytetyö on osana Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n ”Syöpäkuntoutujien kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi (2010–2011)”–yhteistyöprojektia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille vuonna 2010 osallistuneet syöpäkuntoutujat (n=186), jotka täyttivät RAND-36-kyselylomakkeen kuntoutuksen alkaessa. Aineisto analysoitiin PASW Statistics 18 –ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan syöpäkuntoutujilla oli vähiten häiriöitä kuntoutuksen alkaessa tavan-omaisessa sosiaalisessa toiminnassa, kuten ystävien ja sukulaisten tapaamisessa ja syöpäkuntoutujien mieliala oli yleisesti ottaen hyvä. Syöpäkuntoutujilla oli eniten ongelmia ruumiillisen terveydentilan takia työssä tai muissa tavanomaisissa tehtävissä. Kokonaisuudessaan syöpä-kuntoutujien psyykkinen terveydentila oli fyysistä parempi. Neljännes syöpäkuntoutujista koki kipujensa olevan lieviä ja 19 % mainitsi, ettei heillä ole kipuja lainkaan. Erittäin voimakkaita kipuja omasi 3 % vastanneista. Melkein 40 % vastanneista totesi kipujen olevan hieman häiritseviä ja melkein neljännes (23 %) tunsi, etteivät kivut häirinneet heitä lainkaan. Kipu häiritsi erittäin paljon vain 3 % vastaajista. Syöpäkuntoutujat olivat siis melko kivuttomia kuntoutukseen tullessaan, eikä kipu juurikaan häirinnyt heidän tavanomaista työtään kotona tai kodin ulkopuolella. Tulos antaakin positiivisen kuvan nykyaikaisesta syöpähoidosta sekä siihen mahdollisesti liittyvän kivun lievittämisestä.
Opinnäytetyöstä saatiin kuva syöpäkuntoutujien terveydentilasta kuntoutuksen alkaessa, jotta kuntoutusta voitaisiin kehittää vastaamaan kuntoutujien tarpeita. Kuntoutuksen on todettu olevan vaikuttavampaa, kun se suunnataan ajankohdallisesti ja kuntoutujan tarpeiden mukaisesti oikein. Tulosten mukaan syöpäkuntoutujat tarvitsevat enemmän fyysistä toimintakykyä painottavaa toimintaa kuntoutukseensa. Naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin sopeutumisvalmennuskursseille. Kuntoutuskursseja kehitettäessä tulisikin ottaa huomioon entistä enemmän myös miesten tarpeet, jotta miehet motivoituisivat mukaan kuntoutustoimintaan. Jatkossa aineistoa tullaan käyttämään arvioitaessa syöpäkuntoutuksen vaikuttavuutta vertailemalla potilaiden terveydentilaa ennen ja jälkeen kuntoutusta.
Tutkimustulosten mukaan syöpäkuntoutujilla oli vähiten häiriöitä kuntoutuksen alkaessa tavan-omaisessa sosiaalisessa toiminnassa, kuten ystävien ja sukulaisten tapaamisessa ja syöpäkuntoutujien mieliala oli yleisesti ottaen hyvä. Syöpäkuntoutujilla oli eniten ongelmia ruumiillisen terveydentilan takia työssä tai muissa tavanomaisissa tehtävissä. Kokonaisuudessaan syöpä-kuntoutujien psyykkinen terveydentila oli fyysistä parempi. Neljännes syöpäkuntoutujista koki kipujensa olevan lieviä ja 19 % mainitsi, ettei heillä ole kipuja lainkaan. Erittäin voimakkaita kipuja omasi 3 % vastanneista. Melkein 40 % vastanneista totesi kipujen olevan hieman häiritseviä ja melkein neljännes (23 %) tunsi, etteivät kivut häirinneet heitä lainkaan. Kipu häiritsi erittäin paljon vain 3 % vastaajista. Syöpäkuntoutujat olivat siis melko kivuttomia kuntoutukseen tullessaan, eikä kipu juurikaan häirinnyt heidän tavanomaista työtään kotona tai kodin ulkopuolella. Tulos antaakin positiivisen kuvan nykyaikaisesta syöpähoidosta sekä siihen mahdollisesti liittyvän kivun lievittämisestä.
Opinnäytetyöstä saatiin kuva syöpäkuntoutujien terveydentilasta kuntoutuksen alkaessa, jotta kuntoutusta voitaisiin kehittää vastaamaan kuntoutujien tarpeita. Kuntoutuksen on todettu olevan vaikuttavampaa, kun se suunnataan ajankohdallisesti ja kuntoutujan tarpeiden mukaisesti oikein. Tulosten mukaan syöpäkuntoutujat tarvitsevat enemmän fyysistä toimintakykyä painottavaa toimintaa kuntoutukseensa. Naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin sopeutumisvalmennuskursseille. Kuntoutuskursseja kehitettäessä tulisikin ottaa huomioon entistä enemmän myös miesten tarpeet, jotta miehet motivoituisivat mukaan kuntoutustoimintaan. Jatkossa aineistoa tullaan käyttämään arvioitaessa syöpäkuntoutuksen vaikuttavuutta vertailemalla potilaiden terveydentilaa ennen ja jälkeen kuntoutusta.