Reflektoinnin merkitys seikkailukasvatuksessa
Saarinen, Katja (2020)
Saarinen, Katja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067414
Tiivistelmä
Kasvatus-, terveys- ja sosiaalialalla seikkailukasvatus ei ole uusi keksintö. Tänä päivänä seikkailukasvatuksen koulutuksia ja tapahtumia on entistä enemmän ja sen vaikuttavuus on huomattu alan ammattilaisten työssä. Seikkailukasvatus on tavoitteellista pedagogista toimintaa, jonka ytimessä on seikkailun tavoitteiden ja toiminnan reflektointi. Tärkein tavoite on antaa osallistujalle elämyksiä sekä kokemuksia, joista on mahdollista oppia. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää, mikä merkitys reflektoinnilla on seikkailukasvatuksessa sen osallistujille sekä mitkä reflektointimenetelmät osallistujat kokevat toimiviksi.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimustyö, jonka tilaajana on Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n Luontopolkua eteenpäin -työpaja. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä merkitys reflektoinnilla on työpajan nuorille sekä millaiset reflektointimenetelmät ovat nuorten mielestä toimivia.
Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2019. Haastateltavat kerättiin työpajan nuorista. Haastatteluja toteutettiin yhteensä kuusi kappaletta, jotka tehtiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluun osallistuneet työpajan nuoret olivat iältään 24–32-vuotiaita ja he olivat olleet työpajatoiminnassa mukana noin vuodesta neljään vuoteen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti, sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa nousi esille, että reflektoinnilla oli suuri merkitys nuorille, vaikka sitä ei aina osattu määritellä tai eritellä, miksi reflektointi oli merkityksellistä. Aihealueina esille nousi mm. ymmärryksen lisääntyminen, vertaistuki sekä omien tunteiden ja kokemusten jakamisen merkitys. Reflektointimenetelmiä pidettiin toimivina, vaikka koettua hyötyä ei osattu suoraan nähdä itse tilanteessa, vaan koetut hyödyt tulivat ilmi vasta jälkikäteen. Yksilöohjaus koettiin merkitykselliseksi reflektoinnin työvälineeksi. Myös ryhmässä käydyt keskustelut nousivat merkityksellisiksi, vaikka keskusteluihin liittyi joskus haastaviakin tunteita. Moni koki saaneensa myös omaan arkeensa paljon voimavaroja sekä reflektointimenetelmiä työkaluiksi, joita käyttää hyödykseen. Nuoret kokivat myös, että heidän sosiaaliset suhteensa sekä vuorovaikutustaidot paranivat reflektoinnin myötä.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimustyö, jonka tilaajana on Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n Luontopolkua eteenpäin -työpaja. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä merkitys reflektoinnilla on työpajan nuorille sekä millaiset reflektointimenetelmät ovat nuorten mielestä toimivia.
Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2019. Haastateltavat kerättiin työpajan nuorista. Haastatteluja toteutettiin yhteensä kuusi kappaletta, jotka tehtiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluun osallistuneet työpajan nuoret olivat iältään 24–32-vuotiaita ja he olivat olleet työpajatoiminnassa mukana noin vuodesta neljään vuoteen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti, sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa nousi esille, että reflektoinnilla oli suuri merkitys nuorille, vaikka sitä ei aina osattu määritellä tai eritellä, miksi reflektointi oli merkityksellistä. Aihealueina esille nousi mm. ymmärryksen lisääntyminen, vertaistuki sekä omien tunteiden ja kokemusten jakamisen merkitys. Reflektointimenetelmiä pidettiin toimivina, vaikka koettua hyötyä ei osattu suoraan nähdä itse tilanteessa, vaan koetut hyödyt tulivat ilmi vasta jälkikäteen. Yksilöohjaus koettiin merkitykselliseksi reflektoinnin työvälineeksi. Myös ryhmässä käydyt keskustelut nousivat merkityksellisiksi, vaikka keskusteluihin liittyi joskus haastaviakin tunteita. Moni koki saaneensa myös omaan arkeensa paljon voimavaroja sekä reflektointimenetelmiä työkaluiksi, joita käyttää hyödykseen. Nuoret kokivat myös, että heidän sosiaaliset suhteensa sekä vuorovaikutustaidot paranivat reflektoinnin myötä.