Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Ihmisen rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen erilaistaminen rasvasoluiksi : kasvatusolosuhteiden optimointi

Mustonen, Silja (2020)

Avaa tiedosto
Mustonen_Silja.pdf (5.751Mt)
Lataukset: 


Mustonen, Silja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067393
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Aikuisten kantasolut -tutkimusryhmässä. Tutkimusryhmä karakterisoi soluja ja optimoi kasvuolosuhteita luu-, rusto-, iho- ja pehmytkudossovelluksiin. Tällä hetkellä tutkimusryhmän kliiniset potilashoidot keskittyvät luusovelluksiin.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää IBMX:n induktioajan sekä rosiglitatsonin käytön vaikutusta ihmisen rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen erilaistumiseen rasvasoluiksi. Tavoitteena oli saada tuloksia, joita voidaan hyödyntää tutkimusryhmän rasvasolujen erilaistusmenetelmän kehittämisessä. Työn tarkoituksena oli testata kolmea erilaista erilaistusmenetelmää ja testata jokainen niistä kolmella eri potilaista peräisin olevalla solulinjalla. Erilaistumisen onnistumista oli tarkoitus analysoida CCK-8 - ja AdipoRed -menetelmillä sekä jatkuvalla visuaalisella analysoinnilla.

Kahden ensimmäisen erilaistusmenetelmän ainoa ero oli IBMX:n induktioaika, joka oli ensimmäisessä menetelmässä 24 tuntia ja toisessa 72 tuntia. Kolmas menetelmä erosi kahdesta muusta siten, että sen kasvatusliuoksen yhtenä komponenttina käytettiin rosiglitatsonia. Lisäksi siirrostettavien solujen määrä sekä kasvatusajat olivat erilaiset kahteen muuhun menetelmään verrattuna.

Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Sekä CCK-8 – ja AdipoRed -analyyseista että visuaalisesta analysoinnista saatiin selkeitä tuloksia, joiden perusteella voitiin todeta, ettei IBMX:n induktioajan kasvattamisella ole vaikutusta rasvaerilaistumiseen. Lisäksi saaduista tuloksista ilmeni, että rosiglitatsonia sisältävä menetelmä on testatuista menetelmistä selkeästi tehokkain rasvaerilaistumisen kannalta. Tämän opinnäytetyön perusteella rosiglitatsoni toimii rasvaerilaistumisen tehostajana. Tutkimuksesta saatiin hyödyllisiä tuloksia, joiden avulla tutkimusryhmän käytössä olevaa rasvasolujen erilaistusmenetelmää voidaan tulevaisuudessa kehittää.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste