Metsäteiden perusparannustarve Pirkanmaalla : yli 15 vuotta sitten valmistuneille metsäteille
Saarinen, Miro (2020)
Saarinen, Miro
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067536
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää metsäteiden perusparannustarvetta Pirkanmaan alueella. Tavoitteena oli ottaa selvää, missä kunnossa pirkanmaalaiset metsätiet ovat, onko perusparannushankkeille tarvetta ja miten perusparannushankkeista saisi houkuttelevampia. Hakkuumäärät ovat olleet kasvussa viime vuosina, joten nyt oli sopiva ajankohta selvittää, miten se on vaikuttanut Pirkanmaan metsäteihin. Kyselyn perusjoukkona olivat yli 15 vuotta vanhat metsätiet, jotka on joko Kemera- tai metsänparannusvaroin rakennettu ja joita ei ole vielä Kemera-varoin perusparannettu. Kyselyn otokseen valikoitui Suomen metsäkeskuksen rekisterin perusteella aina yksi henkilö yhtä metsätietä kohden. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 579 vastaanottajalle: sähköisen linkin kautta 269 vastaajalle ja kirjeitse paperiversiona 310 vastaajalle. Yhteensä vastauksia palautui 110 kappaletta ja vastausprosentti oli 19 %.
Vastaajaryhmän metsätiet olivat pääosin hyvässä tai vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa. Huonossa kunnossa olevia metsäteitä ei juurikaan löytynyt. Jos joitakin puutteita oli, ne kohdistuivat yleensä tien päällysrakenteeseen. Vain 11 % vastaajista kertoi perusparannushankkeen olevan suunnitteilla, ja 74 prosentille hanke ei ollut vielä ajankohtainen. 54 % vastaajista kertoi tien hyvän kunnon olevan se syy, miksi perusparannushankkeelle ei ole nyt tarvetta. Osa vastaajista koki, ettei perusparannuksista ole hyötyä tieosakkaille, ja osa koki hankekustannuksien olevan liian korkeita. Tosin moni vastaaja ei tiennyt hankekustannuksista tai hankkeille saatavissa olevista tuista. Vastaajien mielestä perusparannuksia saisi houkuttelevammaksi mm. lisäämällä tukirahojen määrää sekä parantamalla veronvähennysmahdollisuutta. Myös tukirahojen suuntaamisessa nähtiin olevan parantamisen varaa. Vastaajien joukosta löytyi myös teitä, joilla ei kerätty kun-nossapitomenoihin rahaa, ja teitä, joilla tiekunta ei toiminut aktiivisesti.
Pirkanmaan metsätieverkoston voidaan todeta olevan riittävän hyvässä kunnossa. Tosin, jos metsätieverkoston rasitustaso pysyy nykyisellä tasollaan ja kiinnostus kunnossapitoon heikentyy entisestään, on tuloksena hyvin nopeasti korjausvelkainen tieverkosto. Parantamalla tieosakkaiden tietämystä tiepitoon liittyvistä asioista myös perusparannusten määrät voisi saada nousuun.
Vastaajaryhmän metsätiet olivat pääosin hyvässä tai vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa. Huonossa kunnossa olevia metsäteitä ei juurikaan löytynyt. Jos joitakin puutteita oli, ne kohdistuivat yleensä tien päällysrakenteeseen. Vain 11 % vastaajista kertoi perusparannushankkeen olevan suunnitteilla, ja 74 prosentille hanke ei ollut vielä ajankohtainen. 54 % vastaajista kertoi tien hyvän kunnon olevan se syy, miksi perusparannushankkeelle ei ole nyt tarvetta. Osa vastaajista koki, ettei perusparannuksista ole hyötyä tieosakkaille, ja osa koki hankekustannuksien olevan liian korkeita. Tosin moni vastaaja ei tiennyt hankekustannuksista tai hankkeille saatavissa olevista tuista. Vastaajien mielestä perusparannuksia saisi houkuttelevammaksi mm. lisäämällä tukirahojen määrää sekä parantamalla veronvähennysmahdollisuutta. Myös tukirahojen suuntaamisessa nähtiin olevan parantamisen varaa. Vastaajien joukosta löytyi myös teitä, joilla ei kerätty kun-nossapitomenoihin rahaa, ja teitä, joilla tiekunta ei toiminut aktiivisesti.
Pirkanmaan metsätieverkoston voidaan todeta olevan riittävän hyvässä kunnossa. Tosin, jos metsätieverkoston rasitustaso pysyy nykyisellä tasollaan ja kiinnostus kunnossapitoon heikentyy entisestään, on tuloksena hyvin nopeasti korjausvelkainen tieverkosto. Parantamalla tieosakkaiden tietämystä tiepitoon liittyvistä asioista myös perusparannusten määrät voisi saada nousuun.