Naisten kokemat sosiaaliset paineet lasten hankkimisesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli kuvailla suomalaisten naisten kokemia sosiaalisia paineita liittyen lastenhankintaan. Tarkoituksena oli selvittää, miten paljon lastenhankinnasta koetaan paineita ja mitkä eri tekijät niitä aiheuttavat. Tavoitteena oli ymmärryksen ja tietoisuuden lisääminen terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa sekä väestötasolla liittyen perheellistymisestä koettuihin sosiaalisiin paineisiin. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ViVa-hankkeen (Viisaat Valinnat) kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja aineisto koostui osallistujien taustatiedoista sekä avoimista vastauksista, jotka käsittelivät paineita aiheuttavia tekijöitä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Kuvailevina tunnuslukuina käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumaa sekä keskiarvoa. Muuttujien välistä riippuvuutta selvitettiin ristiintaulukoinnilla. Avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Merkittävä osa vastaajista (62%) kertoi, että kokee tai on joskus kokenut paineita lastenhankkimisesta. Merkittävimmät syyt paineiden kokemiseen olivat läheisten ja ystävien perhesuunnittelu tai perheenlisäys, yhteiskunta, hedelmällinen ikä eli ns. biologinen kello ja omat vanhemmat. Tutkimustuloksemme ovat pääosin täysin uutta tietoa tähän ilmiöön liittyen, sillä aikaisempia tutkimuksia aiheesta ei varsinaisesti ollut. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että tuloksemme vahvistavat aikaisempaa tietoa lastenhankintaan liittyen, sillä lastenhankinnan siirtämiseen liittyvät teemat liittyivät myös lastenhankinnasta koettuihin paineisiin.

Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia vielä laajemmalla tutkimuksella, jotta ilmiön olemassaolon luotettavuutta voitaisiin vahvistaa. Aihetta voisi tutkia myös jonkin yksittäisen paineita aiheuttavan tekijän näkökulmasta, kuten esimerkiksi yhteiskunnan tai kulttuurin näkökulmasta. Aihetta voisi peilata yhteiskunnassa tai kulttuurissa vallitseviin trendeihin ja normeihin.

The purpose of the thesis was to describe social pressures women experience about having children. The aim was to find out how much women experience social pressure about having children and which different factors cause them. The aim was to increase awareness about the pressures of having children amongst healthcare professionals and finnish population. This thesis was done in collaboration with Tamk ViVa-project.

Both quantitative and qualitative research methods were used in this thesis. The material was collected with an electronic questionnaire. The material consisted of the participants backgrounds and open answers questions which were about the reasons causing the social pressure about having children. The material was analyzed with statistical methods. As descriptive indicators were used frequency and percentage distribution and means. The relationships between the variables were sorted out with cross-tabulation. The answers of the open questions were analyzed with material-based content analysis.

A substantial part of the participants (62%) told that they are experiencing or have experienced social pressure about having children. The main reasons for experiencing social pressure were their friend’s family planning or addition to the family, society, fertile age and their own parents. The results are mainly wholly new information about this phenomenon because there was not any actual previous research about this subject. In conclusion it can be stated that our results confirm previous information related to having children because the themes that were related to postponement of having children were also related to the social pressure about having children.

Our suggestion for further research is larger qualitative research in order to ensure the reliability of the phenomenon. The subject could also be researched from the perspective of one pressurizing factor, for example social or cultural perspective.