Indusoiduista pluripotenteista kantasoluista erilaistettujen sydänlihassolujen rikastamiseen käytettävien magneettierottelijoiden vertailu
Karhe, Minna (2020)
Karhe, Minna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067601
Tiivistelmä
Kantasolujen ominaisuuksiin kuuluu niiden rajattomat mahdollisuudet jakautua ja erilaistua eri solutyypeiksi. Ihmisen somaattiset solut voidaan uudelleenohjelmoida indusoiduiksi pluripotenteiksi kantasoluiksi, eli iPS-soluiksi, hyödyntäen solun sisälle vietäviä transkriptiotekijöitä. iPS-solut voidaan edelleen erilaistaa eri solutyypeiksi, esimerkiksi sykkiviksi sydänlihassoluiksi, ja puhdistaa rikastamalla useita erilaisia menetelmiä hyödyntäen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Sydänryhmälle, onko MACS® ja MojoSort™ -magneettirikastimilla eroja tehokkuudessa, käytettävyydessä tai toiminnallisuudessa sydänlihassoluja rikastettaessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli erilaistaa sydänlihassoluja HEB-erilaistusmenetelmällä ja rikastaa ne kahdella eri magneettirikastimella. Tuloksia kahden magneettirikastimen välillä oli tarkoitus vertailla käyttäen analysoinnissa virtaussytometriaa ja solujen immunofluoresenssivärjäystä. Työstä saatujen tulosten perusteella Sydänryhmä voi tehdä perusteltuja laitehankintapäätöksiä.
Toisen työssä käytetyn solulinjan solut eivät erilaistuneet kunnolla sydänlihassoluiksi, jonka vuoksi vain yhden soluerän näytteistä saatiin tavoitellun kaltaisia tuloksia. Rikastusmenetelminä kumpikin vertailtu menetelmä todettiin yksinkertaiseksi ja käytännölliseksi. Magneettien välisestä vertailusta ja menetelmien rikastustehokkuudesta ei saatu luotettavia tuloksia, joiden perusteella magneetteja voisi arvioida. Epäluotettavuus tuloksissa johtui tavoitellun kaltaisien analyysien vähäisyydestä, solujen huonosta erilaistumisesta ja solumäärän huomattavasta vähenemisestä rikastusta varten valmistavissa pesuissa.
Tämän tutkimuksen perusteella saatiin tietoa magneettirikastusmenetelmistä ja tekijöistä, joiden avulla tutkimuksen suoritusta voidaan kehittää. Uusissa tutkimuksissa näiden kahden magneettirikastimen välillä tulee kiinnittää huomiota erilaistumiskykyisen iPS-solulinjan valintaan ja näytteiden huolellisiin ja tarkkoihin pesuihin. Jatkotutkimusaiheena tämän työn perusteella voisi selvittää toisen solulinjan huonoon erilaistumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä ja onko solulinjan erilaistumistehokkuudella vaikutusta magneettirikastimien rikastamistehokkuuteen. Lisäksi erilaistusmenetelmien eri esikäsittelymenetelmien vaikutuksia rikastamiseen olisi kannattavaa tutkia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Sydänryhmälle, onko MACS® ja MojoSort™ -magneettirikastimilla eroja tehokkuudessa, käytettävyydessä tai toiminnallisuudessa sydänlihassoluja rikastettaessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli erilaistaa sydänlihassoluja HEB-erilaistusmenetelmällä ja rikastaa ne kahdella eri magneettirikastimella. Tuloksia kahden magneettirikastimen välillä oli tarkoitus vertailla käyttäen analysoinnissa virtaussytometriaa ja solujen immunofluoresenssivärjäystä. Työstä saatujen tulosten perusteella Sydänryhmä voi tehdä perusteltuja laitehankintapäätöksiä.
Toisen työssä käytetyn solulinjan solut eivät erilaistuneet kunnolla sydänlihassoluiksi, jonka vuoksi vain yhden soluerän näytteistä saatiin tavoitellun kaltaisia tuloksia. Rikastusmenetelminä kumpikin vertailtu menetelmä todettiin yksinkertaiseksi ja käytännölliseksi. Magneettien välisestä vertailusta ja menetelmien rikastustehokkuudesta ei saatu luotettavia tuloksia, joiden perusteella magneetteja voisi arvioida. Epäluotettavuus tuloksissa johtui tavoitellun kaltaisien analyysien vähäisyydestä, solujen huonosta erilaistumisesta ja solumäärän huomattavasta vähenemisestä rikastusta varten valmistavissa pesuissa.
Tämän tutkimuksen perusteella saatiin tietoa magneettirikastusmenetelmistä ja tekijöistä, joiden avulla tutkimuksen suoritusta voidaan kehittää. Uusissa tutkimuksissa näiden kahden magneettirikastimen välillä tulee kiinnittää huomiota erilaistumiskykyisen iPS-solulinjan valintaan ja näytteiden huolellisiin ja tarkkoihin pesuihin. Jatkotutkimusaiheena tämän työn perusteella voisi selvittää toisen solulinjan huonoon erilaistumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä ja onko solulinjan erilaistumistehokkuudella vaikutusta magneettirikastimien rikastamistehokkuuteen. Lisäksi erilaistusmenetelmien eri esikäsittelymenetelmien vaikutuksia rikastamiseen olisi kannattavaa tutkia.