Ilmanvaihdon muuntojoustavuuden kehittäminen ja kannattavuus toimistorakennuksessa
Koivisto, Joni (2020)
Koivisto, Joni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077663
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimistorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kehittämistä muuntojoustavuuden sekä energiatehokkuuden kannalta, jonka kannattavuutta tarkasteltiin investointikustannuksien, elinkaarilaskelmien ja takaisinmaksuajan kautta. Tarkasteluissa huomioitiin myös hiilidioksidipäästöt ja niiden vähentyminen energiasäästöjen kautta.
Työssä selvitettiin tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla saavutettuja hyötyjä toimistorakennuksen ilmanvaihdon muuntojoustavuuteen, kun vertailukohteena käytettiin rakennuksen olemassa olevaa vakioilmavirtaista järjestelmää. Tutkimuksessa käytettiin IDA ICE -simulointiohjelmistoa energiankulutuksen selvittämiseen.
Kohdekiinteistössä suoritettiin kartoitus, jonka avulla saatiin kokonaiskuva ilmanvaihdosta ja sen toteutuksesta. Samalla tarkastettiin kuvien todenmukaisuus, jonka jälkeen kohteesta pystyttiin luomaan 3D-malli tulevia simulointeja ja laskelmia varten. Simuloinneissa käytettiin sisäilmastoluokituksen mukaisia käyttöprofiileja.
Simulointitulosten perusteella energiankulutusta saatiin pienennettyä merkittävästi sähkö- sekä lämmitysenergiankulutuksen osalta. Tuloksista selvisi myös investoinnin olevan kannattava käytetyllä tarkasteluajanjaksolla, muuntojoustavuutta saadun parannettua ja hiilidioksidipäästöjä vähennettyä olennaisesti.
Työssä selvitettiin tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla saavutettuja hyötyjä toimistorakennuksen ilmanvaihdon muuntojoustavuuteen, kun vertailukohteena käytettiin rakennuksen olemassa olevaa vakioilmavirtaista järjestelmää. Tutkimuksessa käytettiin IDA ICE -simulointiohjelmistoa energiankulutuksen selvittämiseen.
Kohdekiinteistössä suoritettiin kartoitus, jonka avulla saatiin kokonaiskuva ilmanvaihdosta ja sen toteutuksesta. Samalla tarkastettiin kuvien todenmukaisuus, jonka jälkeen kohteesta pystyttiin luomaan 3D-malli tulevia simulointeja ja laskelmia varten. Simuloinneissa käytettiin sisäilmastoluokituksen mukaisia käyttöprofiileja.
Simulointitulosten perusteella energiankulutusta saatiin pienennettyä merkittävästi sähkö- sekä lämmitysenergiankulutuksen osalta. Tuloksista selvisi myös investoinnin olevan kannattava käytetyllä tarkasteluajanjaksolla, muuntojoustavuutta saadun parannettua ja hiilidioksidipäästöjä vähennettyä olennaisesti.