Positiivisen pedagogiikan kultajyviä: Positiivisen pedagogiikan toteutuminen Lapuan varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten positiivinen pedagogiikka toteutuu ja miten sitä sovelletaan käytännössä Lapuan varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa haluttiin tuoda esiin niitä positiivisen pedagogiikan menetelmiä, joita kasvattajilla on käytössä sekä selvittää heidän tietoisuuttaan ja käsityksiään positiivisesta pedagogiikasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin eli laadullisin tutkimusmenetelmin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa olivat positiivinen pedagogiikka ja positiivinen psykologia. Viitekehystä täydensivät valtakunnalliset ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja varhaiskasvatuksessa käytetty koulutusmateriaali, erityisesti niiltä osiltaan, kun ne pohjautuvat positiiviseen pedago-giikkaan. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla neljää päiväkotiryhmää ja haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen opettajaa. Havainnointia toteutettiin jokaisessa ryhmässä kolmena päivänä. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, jossa kysymykset olivat osittain valmiiksi laadittuja. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Havainnointitulosten mukaan kasvattajilla oli käytössään positiivisen pedagogiikan työotteita, jotka näkyivät kaikissa tutkituissa ryhmissä erityisesti lasten kohtaamisessa ja ohjaustilanteissa. Ryhmien välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua siinä, kuinka monipuolisesti ja millä tavoin lasten hyvinvointia muuten tuettiin. Haastatteluissa tuli esiin, että ryhmissä oli tietoa positiivisesta pedagogiikasta ja sen toiminnasta, mutta kasvattajilla oli myös halua saada lisää tietoa positiivisesta pedagogiikasta ja sen menetelmistä. Lisäksi toivottiin, että ryhmät kokonaisuudessaan innostuisivat siitä yhdessä.