Maahanmuuttaja jätteiden lajittelijana ja kierrättäjänä : venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien kierrätysaktiivisuutta ja tarkastella jätteiden lajittelun toimivuutta osana arkipäivän toimintoja. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Pakolaisapu ry:n Kotilo-hankeen kanssa. Kotilo-projektin tavoitteena on tukea maahanmuuttajien ja suomalaisten asumisviihtyvyyttä erityisesti monikulttuurisilla asuinalueilla. Jäteneuvonnalla on keskeinen osa hankkeen asumispakkikoulutuksesta, jossa maahanmuuttajille kerrotaan asumiseen liittyviä teemoja. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmetodilla. Aineiston keruussa on käytetty teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Tutkimuksen rajaamiseksi tutkimusjoukoksi valittiin suurin maahanmuuttajaryhmä; venäjänkieliset maahanmuuttajat. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu, jäte ongelman taustoista valtion ja kunnan harjoittamista sen ohjauskeinoista, sekä asenteiden vaikutuksesta kierrätyksen omaksumisessa ja harjoittamisessa. Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajien asenteet kierrätystä kohtaan ovat hyvin positiivisia. Jätteiden lajittelu liitetään osaksi viihtyisää ympäristöä ja se ymmärretään keinoksi säästää raaka-ainetta. Jätteiden lajittelua halutaan harjoittaa ja liittää se osaksi omia arkipäiväntoimintoja. Sanojen ja tekojen välillä on kuitenkin ristiriitaa, tietoa ja tiedottamista jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä tarvitaan. Lajittelutehokkuutta vähentäviä tekijöitä ovat selvä tiedon puuttuminen eritysjätteiden osalta, keräysastioiden puuttuminen omalta kotipihalta, sekä aluekeräyspisteiden kaukainen sijainti ja saavutettavuus. Keskeisin esille nouseva tekijä on tarve huomioida erityisryhmät jäteneuvonnassa. Tutkimuksessa esiin nousi selvä tarve kuvalliselle jäteviestintä materiaalille. Suomenkielinen materiaalin tulkitseminen on maahanmuuttajalle hankalaa eikä näin ollen saavuta kaikkia taloyhtiöissä asuvia. Kuvallinen materia keräysastioissa ja kotiin jaettava omalla äidinkielellä oleva materiaali koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Myös henkilökohtaista jäteneuvontaa toivottiin. Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektille on siis selvää tarvetta.

The objective of this study was to examine the recycling habits of migrants and how recycling is adapted as an everyday activity. Research is carried out in cooperation with the Finnish Refugee council’s Kotilo-project. The aim of this project is to support immigrants and Finns in their living situations, especially in the multicultural neighborhoods. Waste guidance has an important part in the projects asumispakki-training, where immigrants are taught about different household themes with recycling being one of the most important. The thesis was carried out using a qualitative research method. Information was collected through group interviews. To limit the size of the research study Russian immigrants were selected as the target group as they are the largest immigrant group in Finland. The theoretical framework consists of the background of the waste problem and the means to minimize and guide the recycling habits. Based on the results immigrant attitudes towards recycling are very positive. Sorting waste is considered an important part of a healthy environment and it is seen as a mean to save raw material. The immigrants are very willing to sort out their household waste. There are however contradictions between this and the actions. Guidance and information on sorting waste and recycling is needed. The result shows that immigrants have problems to recognize certain types of waste and consequently how to sort them properly. In conclusion, immigrants need special attention when dealing with sorting out house hold waste. The study points out a clear need for visual instructions in order for them to be understandable for all immigrants independent of their knowledge of the Finnish language. There is a clear need for the Finnish Refugee council’s kotilo- project