Päivittäistavarakaupan henkilöstön työhyvinvointi : Case Lidl Mikkeli
Kärjes, Inka (2020)
Kärjes, Inka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005098124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005098124
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää henkilöstön työhyvinvoinnin tämän hetkinen tila ja tehdä sen pohjalta mahdollisia kehittämisideoita. Tutkimuksessa oli mukana Mikkelissä toimiva Lidl-myymälä. Työssä tutkittiin kokonaisvaltaista työhyvinvointia Lidlin oman vuosittaisen Pulssi-kyselyn pohjalta. Kyselyn teemoja olivat kokonaistyytyväisyys, kommunikaatio, työyhteisö, esimiestyö, sekä yleiset työolosuhteet. Näistä teemoista kehitettiin teemahaastattelu, joka mahdollisti aiheen syvemmän tarkastelun. Haastatteluiden jälkeen henkilöstö sai kertoa omia kehittämisideoitaan tulevaisuuden varalle lyhyen kirjoitelman muodossa.
Työ toteutettiin tiiviissä yhteystyössä myymäläpäällikön kanssa, ja käyttäen tukena työhyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta, haastatteluja, sekä osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyön toteutusvaiheessa kuultiin myymälän henkilöstön ajatuksia heidän kokemastaan työhyvinvoinnista. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, eli laadullinen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi työhyvinvointia yleisellä tasolla, sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että myymälässä voitiin hyvin. Työyhteisö oli suurin syy tähän, sillä työpaikalle oli mukava tulla työkavereiden takia. Esimiestyö oli hoidettu hyvin, myymäläpäällikkö oli helposti lähestyttävissä ja omalla toiminnallaan vaikuttanut positiivisen työilmapiirin luomiseen. Työvuorolistojen suunnitteluun toivottiin enemmän panostusta, jotta työtehtävät kiertäisivät reilusti sekä vapaapäivät olisivat peräkkäisinä päivinä. Lisäksi toivottiin, että iltavuorosta aamuvuoroon siirtymiä olisi mahdollisimman vähän.
Tutkimuksessa pinnalle nousi etenkin se, että henkilöstö toivoisi myös enemmän yhteistä tekemistä vapaa-ajalle. Työntekijät haluaisivat kuulla entistä enemmän palautetta työstään, ja lisäksi he toivoivat tiedonkulussa parannuksia. Työpaikan joitakin laitteita olisi myös hyvä päivittää, sillä vanhat ja hitaat laitteet hidastavat työtä ja näin heikentävät työhyvinvointia. Kehitysideoiden pohjalta on hyvä lähteä kehittämään toimintaa, ja työ jatkuu myymälän sisäisenä kehitystyönä.
Työ toteutettiin tiiviissä yhteystyössä myymäläpäällikön kanssa, ja käyttäen tukena työhyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta, haastatteluja, sekä osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyön toteutusvaiheessa kuultiin myymälän henkilöstön ajatuksia heidän kokemastaan työhyvinvoinnista. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, eli laadullinen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi työhyvinvointia yleisellä tasolla, sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että myymälässä voitiin hyvin. Työyhteisö oli suurin syy tähän, sillä työpaikalle oli mukava tulla työkavereiden takia. Esimiestyö oli hoidettu hyvin, myymäläpäällikkö oli helposti lähestyttävissä ja omalla toiminnallaan vaikuttanut positiivisen työilmapiirin luomiseen. Työvuorolistojen suunnitteluun toivottiin enemmän panostusta, jotta työtehtävät kiertäisivät reilusti sekä vapaapäivät olisivat peräkkäisinä päivinä. Lisäksi toivottiin, että iltavuorosta aamuvuoroon siirtymiä olisi mahdollisimman vähän.
Tutkimuksessa pinnalle nousi etenkin se, että henkilöstö toivoisi myös enemmän yhteistä tekemistä vapaa-ajalle. Työntekijät haluaisivat kuulla entistä enemmän palautetta työstään, ja lisäksi he toivoivat tiedonkulussa parannuksia. Työpaikan joitakin laitteita olisi myös hyvä päivittää, sillä vanhat ja hitaat laitteet hidastavat työtä ja näin heikentävät työhyvinvointia. Kehitysideoiden pohjalta on hyvä lähteä kehittämään toimintaa, ja työ jatkuu myymälän sisäisenä kehitystyönä.