Mikä fiilis? : Kontukodin työntekijöiden kokemuksia fiilismittarin käytöstä ja mittarin toiminnasta osana työpaikan johtamista

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Tamperelaiseen, ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yritykseen, Kontukotiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada luotua kattava tietopohja tunnejohtamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä toimeksiantajayrityksen esimiestehtävissä työskenteleville. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville Kontukodin työntekijöiden mielipiteitä fiilismittarin käytöstä ja sen toimivuudesta osana tunneilmapiirin rakentumista ja yrityksen johtamista.

Teoreettinen viitekehys koostuu tunteista, johtamisesta, tunnejohtamisesta ja ilmapiirin mittaamisesta työpaikoilla. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena vuosien 2019-2020 aikana. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä Google Forms -ohjelman avulla. Aineisto purettiin ja analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.

Opinnäytetyössä saatiin selville, että monet eri asiat vaikuttavat tunnejohtamiseen. Kyselyssä selvisi fiilismittarin käytön olevan mukavaa, helppoa, nopeaa ja yksinkertaista. Vastauksista ilmeni vahvasti fiilismittarin päivittämisen tarve kyselyn rakenteessa ja ulkoasussa. Fiilismittari koettiin hyvänä viestintäkanavana henkilöstön ja esimiesten välillä. Fiilismittari toimii osana tunneilmapiirin rakentumista ja sillä on myös yhteys yrityksen johtamiseen.

Johtopäätöksenä todetaan tunteiden mittaamisen olevan tärkeää ja mittarin olevan tärkeä osa työyhteisön ilmapiirin rakentumisessa sekä johtamisessa. Fiilismittarin kehittämiselle koetaan olevan tarvetta. Mittarista olisi hyvä tehdä kiinteä osa työn rakenteita, mikäli mittaria halutaan systemaattisesti hyödyntää osana yrityksen tehokasta, reaaliaikaista tunnejohtamista. Tunnejohtamista ja mittarin toimivuutta on hyvä seurata ja tutkia jatkotutkimusaiheena tulevaisuudessa.

This thesis study was conducted as a commission for Kontukoti in Tampere, which provides assisted living facilities for elderly people. The purpose was to clarify which aspects emotional leadership needs to consider as well as to find out Kontukoti employees’ opinions on the use of fiilismittari and its effectiveness in the company’s leadership.

This thesis was conducted as a qualitative study during the years 2019-2020. The research data were collected as an electronic survey using the Google Forms program. The data were analysed through inductive content analysis.

The findings indicated that the use of fiilismittari is pleasant, easy, quick and simple. The responses highlight the need to update the fiilismittari. The fiilismittari is perceived as part of the company’s emotional leadership as a communication channel between the employees and the employer.

In conclusion, measuring emotion is significant in workplaces. Measuring emotion should be an integral part of the work structures, if the fiilismittari is to be used systematically as part of the company’s emotional leadership. Emotional leadership and fiilismittari performance should be monitored and studied as a topic for further study.