Social fobi - mer än bara blyg : En kvalitativ studie om hur det är att leva med social fobi

Abstract

Syftet med examensarbetet är ta reda på vilka upplevelser och beteenden personer med social fobi beskriver och få mera kunskap och förståelse kring fobin. Frågeställningen är: Vilka upplevelser och beteenden beskriver personer med social fobi?

Examensarbetet är en kvalitativ studie, där fem bloggar skrivna av personer med social fobi har analyserats och utifrån dessa bloggar har respondenten fått svar på frågeställningen. Som teoretisk utgångspunkt används Aron Antonovskys teori om känsla av sammanhang (KASAM). Examensarbetets bakgrund grundar sig på evidensbaserad litteratur och tidigare forskning. Materialet har analyserats med kvalitativ innehållsanalys och resultatet har tolkats med tidigare forskning och teoretiska utgångspunkten.

Resultatet är uppdelat i tre huvudkategorier: Känslor, tankar och beteende. Huvudkategorierna har ytterligare delats in i sju underkategorier. I resultatet framkom det att varje informant hade svårt med sociala sammanhang. Tankar om att säga något dumt eller att bete sig konstigt framkom hos varje en. Osäkerheten gjorde att personerna inte visste hur de skulle bete sig i sociala situationer. Informanterna beskrev även att ångesten som orsakades av sociala fobin ledde till att de stannade hemma istället för att gå ut och träffa vänner eller nytt folk. Situationer som upplevdes som skrämmande började till slut undvikas. Ju mer situationerna undveks, desto mera ångest orsakade de.

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalisesta fobiasta kärsivät ihmiset kokevat fobian, sekä saada lisätietoa ja ymmärrystä siitä. Kysymys on: Miten sosiaalisesta fobiasta kärsivät ihmiset kertovat kokemuksistaan sekä käyttäytymisestään?

Tutkielma toteutettiin lukemalla viittä blogia, ja analysoimalla nämä olen saanut vastaus kysymykseen. Teoreettisena lähtökohtana on käytetty Aaron Antonovskyn koherenssiteoriaa (KASAM). Tutkinnon teoreettinen tausta perustuu näyttöön perustuvaan kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällonanalyysillä ja tulokset tulkittiin aiemman tutkimuksen ja tutkimuksen teoreettisen lähtökohdan kanssa.

Tulos on jaettu kolmeen pääkategoriaan: Tunteet, ajatukset sekä käyttäytyminen. Pääkategoriat on jaettu seitsemään alaluokkaan. Tuloksissa tuli esille, että jokaisella informantilla oli vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden kanssa. Jokaisella oli pelko että he sanovat jotain typerää, tai käyttäytyvät omituisesti. Epävarmuus aiheutti informanteille epätietoisuutta, kuinka käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa. He kertoivat myös, että sosiaalisen fobian aiheuttava ahdistus sai heidät jäämään kotiin sen sijaan, että menisivät ulos tapaamaan kavereita tai uusia ihmisiä. Lopulta vältettiin tilanteita jotka koettiin pelottavina. Mitä enemmän tilanteita vältettiin, sitä enemmän ahdistusta ne aiheuttivat.

The purpose with the thesis project is to find out which experiences and behaviors people with social phobia disorder describes and to get more knowledge and understanding around the phobia. The question formulation is: Which experiences and behaviors does people with social phobia describe?

The thesis project is a qualitative study, where five blogs written by people with social phobia have been analysed and from these blogs the respondent have gotten answers on the question formulation. As a theoretical starting-point Aron Antonovsky‘s theory about sense of chorence (KASAM) was chosen. The background of the thesis project is based on evidencebased literature and previous research. The material is analysed with a qualitative content analysis and the results are interpreted with previous research and the theoretical starting point of the study.

The results are divided into three main categories: Feelings, thoughts and behaviors. The main categories have additionally been divided into seven subcategories. The result showed that every informer was struggling in social situations. Thoughts about saying something stupid or behaving strangely emerged amongst each one. The uncertainty did that the people did not know how to behave in social situations. The informers also described that the anxiety that was caused by their social phobia lead them to stay home instead of going out and meeting friends or new people. Situations that felt scary were lastly starting to be avoided. The more the situations were avoided, the more anxiety they caused.