Avioero päiväkoti-ikäisen lapsen perheessä ja siitä toipumisen tukeminen varhaiskasvattajien näkökulmasta
Hauta, Sanna; Asp, Anne (2020)
Hauta, Sanna
Asp, Anne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088011
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten eroperheen lapsia ja vanhempia kohda-taan varhaiskasvatuksessa sekä minkälaisia menetelmiä varhaiskasvattajilla on tukea lasta ja vanhempia erotilanteessa. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Sei-näjoen kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Tutkimuksessa on käytetty kvalita-tiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto on kerätty 2.- 16.12.2019 välisenä aikana tekemällä Webropol-kysely kahteen Seinäjoen kau-pungin päiväkotiin; Satulinnaan ja Taikaan. Tutkimukseen osallistui 16 varhaiskas-vattajaa. Opinnäytetyössä tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Miten varhaiskas-vattajat kohtaavat eroperheen vanhemmat ja lapset? Minkälaisia menetelmiä var-haiskasvattajilla on tukea lasta ja vanhempia erotilanteessa? Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.
Tutkimuksesta selvisi, että eroperheet ovat nykyään todella yleinen ilmiö varhais-kasvatuksessa. Varhaiskasvattajat kohtaavat erosta kertovan lapsen kuunnellen, keskustellen sekä syliä tarjoamalla. Erosta kertova vanhempi kohdataan kuunnel-len, olemalla empaattisia sekä kohtelemalla heitä tasapuolisesti asettumatta kum-mankaan vanhemman puolelle. Tutkimuksesta nousi ilmi vanhempien keskinäinen riitaisuus eron jälkeen. Monilla vanhemmilla oli ollut haasteita tehdä yhteistyötä keskenään lasta koskevissa asioissa. Nämä tuottivat varhaiskasvattajien mukaan monia haasteita työhön.
Jokainen tutkimukseen osallistunut varhaiskasvattaja koki, että varhaiskasvattajan antama tuki ja turva erotilanteessa on perheelle tärkeää. Varhaiskasvattajien kes-keisimmät vanhempien tukemismenetelmät olivat kuunteleminen, läsnä oleminen, puolueettomuus, palveluihin ohjaaminen sekä molempien vanhempien arvostus ja tasapuolinen kohtelu. Keskeisimpiä lapsen tukemismenetelmiä olivat kuuntelu, keskustelu, läsnäolo, läheisyys ja sylin tarjoaminen. Lisäksi mainittiin eroa käsitte-levien kirjojen lukeminen, tunnekasvatusharjoitukset, leikit ja erilaiset eroa käsitte-levät toimintatuokiot. Tutkimuksesta selvisi, että varhaiskasvattajat toivoivat saa-vansa työpaikaltaan lisää tietoa eroperheiden kohtaamiseen ja tukemiseen.
Tutkimuksesta selvisi, että eroperheet ovat nykyään todella yleinen ilmiö varhais-kasvatuksessa. Varhaiskasvattajat kohtaavat erosta kertovan lapsen kuunnellen, keskustellen sekä syliä tarjoamalla. Erosta kertova vanhempi kohdataan kuunnel-len, olemalla empaattisia sekä kohtelemalla heitä tasapuolisesti asettumatta kum-mankaan vanhemman puolelle. Tutkimuksesta nousi ilmi vanhempien keskinäinen riitaisuus eron jälkeen. Monilla vanhemmilla oli ollut haasteita tehdä yhteistyötä keskenään lasta koskevissa asioissa. Nämä tuottivat varhaiskasvattajien mukaan monia haasteita työhön.
Jokainen tutkimukseen osallistunut varhaiskasvattaja koki, että varhaiskasvattajan antama tuki ja turva erotilanteessa on perheelle tärkeää. Varhaiskasvattajien kes-keisimmät vanhempien tukemismenetelmät olivat kuunteleminen, läsnä oleminen, puolueettomuus, palveluihin ohjaaminen sekä molempien vanhempien arvostus ja tasapuolinen kohtelu. Keskeisimpiä lapsen tukemismenetelmiä olivat kuuntelu, keskustelu, läsnäolo, läheisyys ja sylin tarjoaminen. Lisäksi mainittiin eroa käsitte-levien kirjojen lukeminen, tunnekasvatusharjoitukset, leikit ja erilaiset eroa käsitte-levät toimintatuokiot. Tutkimuksesta selvisi, että varhaiskasvattajat toivoivat saa-vansa työpaikaltaan lisää tietoa eroperheiden kohtaamiseen ja tukemiseen.