Musiikki välineenä lasten sosiaalisten taitojen kehittymisessä
Aho, Jaakko; Rusila, Miika; Ylä-Autio, Totti (2020)
Aho, Jaakko
Rusila, Miika
Ylä-Autio, Totti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088082
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli toiminnallisen työn avulla tutkia, voidaanko musiikkia hyödyntää sosiaalisten taitojen edistäjänä varhaiskasvatusikäisten lasten kohdalla. Haluamme tutkimuksellamme tuoda myös esille musiikin merkitystä lasten kielellisen kehityksen kannalta. Nämä tutkimusaiheet nivoutuvat vahvasti yhteen.
Teoriaosuudessa olemme tuoneet työmme kannalta oleellisia käsitteitä esille, joita ovat muun muassa: vuorovaikutustaidot lapsuudessa, sosiaaliset taidot ja niiden kehittyminen lapsella, varhaiskasvatus sekä musiikkikasvatus.
Työmme tutkimusosuus on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä. Pidimme kolme musiikkileikkituokiota Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa päiväkodissa. Näiltä kerroilta keräsimme tutkimusaineiston videokuvaamalla sekä havainnoimalla tuokioita. Ryhmän lapset olivat iältään 3-5-vuotiaita.
Havainnoistamme kävi ilmi, että musiikilla oli positiivinen vaikutus lasten kielelliseen kehitykseen. Havaitsimme myös, että rytmiharjoitusten avulla lasten oli helpompi ilmaista itseään. Myös yhteenkuuluvuuden tunne parantui ryhmän sisällä musiikkilaululeikkien myötä. Havaitsimme, että musiikki tuotti iloa lapsissa ja myös tuokioiden pitäjissä. Positiiviset musiikilliset kokemukset vahvistavat musiikista saatua iloa, luoden onnistumisen tunteita.
Teoriaosuudessa olemme tuoneet työmme kannalta oleellisia käsitteitä esille, joita ovat muun muassa: vuorovaikutustaidot lapsuudessa, sosiaaliset taidot ja niiden kehittyminen lapsella, varhaiskasvatus sekä musiikkikasvatus.
Työmme tutkimusosuus on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä. Pidimme kolme musiikkileikkituokiota Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa päiväkodissa. Näiltä kerroilta keräsimme tutkimusaineiston videokuvaamalla sekä havainnoimalla tuokioita. Ryhmän lapset olivat iältään 3-5-vuotiaita.
Havainnoistamme kävi ilmi, että musiikilla oli positiivinen vaikutus lasten kielelliseen kehitykseen. Havaitsimme myös, että rytmiharjoitusten avulla lasten oli helpompi ilmaista itseään. Myös yhteenkuuluvuuden tunne parantui ryhmän sisällä musiikkilaululeikkien myötä. Havaitsimme, että musiikki tuotti iloa lapsissa ja myös tuokioiden pitäjissä. Positiiviset musiikilliset kokemukset vahvistavat musiikista saatua iloa, luoden onnistumisen tunteita.