Hyvän työn tekijät esiin!: Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön hankeviestinnän kehittäminen
Tenkanen, Tiina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118330
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan ulkoministeriön kehitysyhteistyöpolitiikan osaston kansalaisyhteiskuntayksikön hankeviestintää ja annetaan konkreettisia ehdotuksia viestinnän kehittämiseksi. Tavoitteena on avoimempi hankeviestintä ja tiedon helpompi saatavuus. Paremmin tavoitettava hankeviestintä palvelee aiheesta kiinnostuneita kansalaisia ja journalisteja, ministeriön työntekijöitä sekä avustusta saaneita järjestöjä sekä heitä, jotka suunnittelevat kehitysyhteistyöhanketta.
Tutkimuksessa perehdytään viestintää, viranomaisviestintää ja asiakirjaviestintää koskevaan lainsäädäntöön ja kirjallisuuteen. Ulkoministeriön hankeviestintää peilataan myös valtioneuvoston viestintäsuositukseen. Keskeinen tiedonhankintapa on haastattelut. Lähestymistapana on toimintatutkimus, joka etenee sykleittäin suunnittelusta havainnointiin ja edelleen toimeenpanoon sekä lopuksi reflektointiin. Kolmannen ja samalla viimeisen syklin reflektoinnin tekee ulkoministeriö kommentoiden esitettyjä kehitysehdotuksia.
Kansalaisyhteiskuntahankkeita toteuttavat usein pienet järjestöt, joilla on vaihtelevat valmiudet viestiä hankkeestaan. Suurempien, ns. ohjelmahankkeita toteuttavien järjestöjen tulokset saavat enemmän julkisuutta ministeriön sivuilla. Kansalaisyhteiskuntaa vahvistavat järjestöt tekevät kuitenkin yhtä tärkeää työtä. Järjestöt viestivät hankkeistaan ulkoministeriölle vuosiraportein. Verkossa täytettävä, merkkimäärältään rajoitettu raporttilomake ei järjestöjen mukaan palvele parhaalla tavalla.
Benchmarkkauksessa esitellään kaksi esimerkkiä, miten hankkeista voidaan viestiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn hankeviestintä on selkeää. Toisessa esimerkissä kansainvälisen International Aid Transparency Initiative IATI:n kehitysyhteistyöhankkeista kerätty tieto on kaikkien ulottuvilla.
Ulkoministeriön hankeviestinnän kehittämiseksi muodostui kolme ehdotusta: raporttipohjan kehittäminen, avoimen tietokannan luominen sekä hakukoneen luominen. Lisäksi sivujuonteena haastatteluihin perustuen ehdotukseksi muotoutui myös ammattiviestijän palkkaaminen yhteisesti usean hankkeita toteuttavan järjestön kesken.
Ulkominsteriö kommentoi hankeviestintää koskevia ehdotuksia myönteisesti. Työelämän kehittämistyön kannalta opinnäytetyö antaa aineksia ministeriölle, joka kehittää digitaalisia palveluitaan osana valtionhallinnon kehittämis- ja uudistushanketta.
Tutkimuksessa perehdytään viestintää, viranomaisviestintää ja asiakirjaviestintää koskevaan lainsäädäntöön ja kirjallisuuteen. Ulkoministeriön hankeviestintää peilataan myös valtioneuvoston viestintäsuositukseen. Keskeinen tiedonhankintapa on haastattelut. Lähestymistapana on toimintatutkimus, joka etenee sykleittäin suunnittelusta havainnointiin ja edelleen toimeenpanoon sekä lopuksi reflektointiin. Kolmannen ja samalla viimeisen syklin reflektoinnin tekee ulkoministeriö kommentoiden esitettyjä kehitysehdotuksia.
Kansalaisyhteiskuntahankkeita toteuttavat usein pienet järjestöt, joilla on vaihtelevat valmiudet viestiä hankkeestaan. Suurempien, ns. ohjelmahankkeita toteuttavien järjestöjen tulokset saavat enemmän julkisuutta ministeriön sivuilla. Kansalaisyhteiskuntaa vahvistavat järjestöt tekevät kuitenkin yhtä tärkeää työtä. Järjestöt viestivät hankkeistaan ulkoministeriölle vuosiraportein. Verkossa täytettävä, merkkimäärältään rajoitettu raporttilomake ei järjestöjen mukaan palvele parhaalla tavalla.
Benchmarkkauksessa esitellään kaksi esimerkkiä, miten hankkeista voidaan viestiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn hankeviestintä on selkeää. Toisessa esimerkissä kansainvälisen International Aid Transparency Initiative IATI:n kehitysyhteistyöhankkeista kerätty tieto on kaikkien ulottuvilla.
Ulkoministeriön hankeviestinnän kehittämiseksi muodostui kolme ehdotusta: raporttipohjan kehittäminen, avoimen tietokannan luominen sekä hakukoneen luominen. Lisäksi sivujuonteena haastatteluihin perustuen ehdotukseksi muotoutui myös ammattiviestijän palkkaaminen yhteisesti usean hankkeita toteuttavan järjestön kesken.
Ulkominsteriö kommentoi hankeviestintää koskevia ehdotuksia myönteisesti. Työelämän kehittämistyön kannalta opinnäytetyö antaa aineksia ministeriölle, joka kehittää digitaalisia palveluitaan osana valtionhallinnon kehittämis- ja uudistushanketta.