HCT-yhdistelmien ja erikoiskuljetusten hyödyntäminen logistiikan ja infrastruktuurin näkökulmasta
Taponen, Jeremias (2020)
Taponen, Jeremias
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118362
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaatimuksia pitkät yhdistelmät asettavat liikkumiselle terminaalialueella, sekä tuoda esille kuljetusliikkeiden näkemyksiä. Tavoitteena oli tuottaa selkeä kokonaisuus, jossa tulevat ilmi kaluston vaatimukset ja liikennöitsijöiden toiveet yhdistelmien liikkumiselle terminaalialueella sekä pitkien yhdistelmien logistinen hyöty. Opinnäytetyön tutkimusongelmiksi muodostuivat, millaisia ratkaisuja kannatta tehdä infrastruktuuriin ja millaisia vaatimuksia pitkillä yhdistelmillä on käännyttäessä.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin seitsemällä yksilöhaastatteluna toteutetulla teemahaastattelulla. Aineistoa kerättiin myös havainnoimalla ajoneuvoyhdistelmien liikkumista. Haastatteluiden aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui liikenneinfrastruktuurin taustoista, ajoneuvoyhdistelmien suurimpien sallittujen mittojen ja massojen muutoksista. Suomen suurimpien sallittujen mittojen ja massojen lisäksi tutustuttiin hieman Venäjän, Ruotsin ja Pohjois-Amerikan mittoihin ja massoihin. Tutustuttiin HCT-yhdistelmien kokeilujaksojen tuloksiin ja määriteltiin HCT-ajoneuvo ja erikoiskuljetus.
Haastatteluissa kysyttiin, millaisia ongelmia pitkät ajoneuvoyhdistelmät kohtaavat tieverkolla ja terminaalialueella. Kaikkien haastateltujen vastauksista tuli esille samat ongelmakohdat. Pitkät yhdistelmät selviävät Suomen tieverkossa hyvin, kun reitti on ennalta suunniteltu tarkkaan. Suurimmat ongelmakohdat ovat teräväreunaiset reunakivet ja ahtaat kiertoliittymät, joiden yli ajoneuvoyhdistelmä ei voi ajaa. Erikoiskuljetuksissa pituus ei ole ongelmallisinta vaan massa. Liian suuri pituuskaltevuus risteyksissä on ongelmallinen pitkille erikoiskuljetuksille, joilla on pieni maavara. Uutta terminaalialuetta suunniteltaessa ja rakennettaessa on otettava huomioon nykyiset mitat ja massat. Suunniteltaessa on otettava huomioon tulevaisuuden muutokset.
Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin, kun yritykset ottivat avoimesti vastaan haastattelemaan aiheesta. Tutkimusongelmiin saatiin ratkaisuja ja työ palautettiin toimeksiantajalle sovitusti.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin seitsemällä yksilöhaastatteluna toteutetulla teemahaastattelulla. Aineistoa kerättiin myös havainnoimalla ajoneuvoyhdistelmien liikkumista. Haastatteluiden aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui liikenneinfrastruktuurin taustoista, ajoneuvoyhdistelmien suurimpien sallittujen mittojen ja massojen muutoksista. Suomen suurimpien sallittujen mittojen ja massojen lisäksi tutustuttiin hieman Venäjän, Ruotsin ja Pohjois-Amerikan mittoihin ja massoihin. Tutustuttiin HCT-yhdistelmien kokeilujaksojen tuloksiin ja määriteltiin HCT-ajoneuvo ja erikoiskuljetus.
Haastatteluissa kysyttiin, millaisia ongelmia pitkät ajoneuvoyhdistelmät kohtaavat tieverkolla ja terminaalialueella. Kaikkien haastateltujen vastauksista tuli esille samat ongelmakohdat. Pitkät yhdistelmät selviävät Suomen tieverkossa hyvin, kun reitti on ennalta suunniteltu tarkkaan. Suurimmat ongelmakohdat ovat teräväreunaiset reunakivet ja ahtaat kiertoliittymät, joiden yli ajoneuvoyhdistelmä ei voi ajaa. Erikoiskuljetuksissa pituus ei ole ongelmallisinta vaan massa. Liian suuri pituuskaltevuus risteyksissä on ongelmallinen pitkille erikoiskuljetuksille, joilla on pieni maavara. Uutta terminaalialuetta suunniteltaessa ja rakennettaessa on otettava huomioon nykyiset mitat ja massat. Suunniteltaessa on otettava huomioon tulevaisuuden muutokset.
Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin, kun yritykset ottivat avoimesti vastaan haastattelemaan aiheesta. Tutkimusongelmiin saatiin ratkaisuja ja työ palautettiin toimeksiantajalle sovitusti.