Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa ammattikorkeakouluopiskelijoiden elintapaohjauksessa
Vuorela, Lotta (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128480
Tiivistelmä
Tämä työelämälähtöinen kehittämistyö toteutettiin pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluiden, Haaga-Helian liikunnanohjaaja AMK koulutusohjelman sekä Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) kanssa yhteistyössä. Kehittämistyö pilotoitiin osana OLL:n valtakunnallista vähän liikkuvien opiskelijoiden aktivoimisen hanketta.
Korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhtenä strategisena tavoitteena on korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti tarjota palveluita myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuville opiskelijoille. Tämä kohderyhmä ei lähtökohtaisesti käytä tarjolla olevia opiskelijaliikuntapalveluita, jolloin heille kohdennetun palvelun tulee vastata kohderyhmän tarpeisiin.
Kyselytutkimuksen perusteella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ammattikorkeakouluopiskelijat kaipaavat ensisijaisesti yksilöllistä, kokonaisvaltaisesti elintavat huomioivaa ohjausta ja neuvontaa.
Tieteellisten tutkimusten perusteella perinteinen liikuntaneuvonta ei johda inaktiivisimpien yksilöiden kohdalla välttämättä pysyviin elintavan muutoksiin arjessa. Psykologiset tekijät, kuten motivaatio, kyky säädellä omaa käyttäytymistä ja kyky käsitellä tunteita ja ajatuksia, ratkaisevat usein sen, miten hyvin muutosprosessissa onnistutaan. Niin liikunnassa kuin muissakin elintapamuutoksiin tähtäävässä ohjauksessa ja neuvonnassa on yleistymässä tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa. Lähestymistavassa merkityksellisimpiä ovat yksilön omat arvot ja niiden mukainen elämä sekä psykologinen joustavuus suhteessa omiin ajatuksiin ja tunteisiin.
Kehittämistyön tavoitteena oli pilotoida vähän liikkuville ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettu liikunnan palveluketju, kerätä tietoa arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan toimivuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden elintapaohjauksessa sekä arvioida opiskelijayhteistyön soveltuvuutta elintapaohjauksen toteuttamisessa.
Kehittämistyön menetelmänä oli laadullinen toimintatutkimus.
Kehittämistyön tuloksena todettiin, että lähestymistapa oli toimiva niin kohderyhmän kuin ohjausta tekevien liikunnanohjaajien näkökulmasta. Liikunnanohjaajaopiskelijoiden hyödyntäminen liikuntapalveluiden lisäresurssina koettiin myös toimivaksi vaihtoehdoksi järjestää elintapaohjausta.
Jatkotoimenpiteinä vastaavia interventioita tulisi tehdä muissakin pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluissa sekä korkeakouluissa ja laajentaa opiskelijayhteistyötä muihinkin terveyden ja hyvinvoinnin koulutusohjelmiin sekä niitä tarjoaviin oppilaitoksiin.
Korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhtenä strategisena tavoitteena on korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti tarjota palveluita myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuville opiskelijoille. Tämä kohderyhmä ei lähtökohtaisesti käytä tarjolla olevia opiskelijaliikuntapalveluita, jolloin heille kohdennetun palvelun tulee vastata kohderyhmän tarpeisiin.
Kyselytutkimuksen perusteella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ammattikorkeakouluopiskelijat kaipaavat ensisijaisesti yksilöllistä, kokonaisvaltaisesti elintavat huomioivaa ohjausta ja neuvontaa.
Tieteellisten tutkimusten perusteella perinteinen liikuntaneuvonta ei johda inaktiivisimpien yksilöiden kohdalla välttämättä pysyviin elintavan muutoksiin arjessa. Psykologiset tekijät, kuten motivaatio, kyky säädellä omaa käyttäytymistä ja kyky käsitellä tunteita ja ajatuksia, ratkaisevat usein sen, miten hyvin muutosprosessissa onnistutaan. Niin liikunnassa kuin muissakin elintapamuutoksiin tähtäävässä ohjauksessa ja neuvonnassa on yleistymässä tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa. Lähestymistavassa merkityksellisimpiä ovat yksilön omat arvot ja niiden mukainen elämä sekä psykologinen joustavuus suhteessa omiin ajatuksiin ja tunteisiin.
Kehittämistyön tavoitteena oli pilotoida vähän liikkuville ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettu liikunnan palveluketju, kerätä tietoa arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan toimivuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden elintapaohjauksessa sekä arvioida opiskelijayhteistyön soveltuvuutta elintapaohjauksen toteuttamisessa.
Kehittämistyön menetelmänä oli laadullinen toimintatutkimus.
Kehittämistyön tuloksena todettiin, että lähestymistapa oli toimiva niin kohderyhmän kuin ohjausta tekevien liikunnanohjaajien näkökulmasta. Liikunnanohjaajaopiskelijoiden hyödyntäminen liikuntapalveluiden lisäresurssina koettiin myös toimivaksi vaihtoehdoksi järjestää elintapaohjausta.
Jatkotoimenpiteinä vastaavia interventioita tulisi tehdä muissakin pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluissa sekä korkeakouluissa ja laajentaa opiskelijayhteistyötä muihinkin terveyden ja hyvinvoinnin koulutusohjelmiin sekä niitä tarjoaviin oppilaitoksiin.