Ikääntyneen kehitysvammaisen hoidon erityispiirteet
Boafo-Pitkänen, Linda (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128691
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128691
Tiivistelmä
Kehitysvammaisten keskimääräinen elinaika on pidentynyt viime vuosikymmenien aikana. Ikääntyneiden kehitysvammaisten määrän kasvaessa tulee heidän hoitonsa erityispiirteisiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Hoidon erityispiirteiden vuoksi ikääntyneiden kehitysvammaisten hoitotyö vaatii henkilökunnalta erityisosaamista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata ikääntyneen kehitysvammaisen hoidon erityispiirteitä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyössä käsitellään kommunikoinnin erityispiirteitä. Tavoitteena on tuoda sellaista tietoa Haaparinteen palvelukodin henkilökunnalle, jota he voivat hyödyntää päivittäisessä työssään.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto on rajattu alkamaan vuodesta 2009, ja se on kerätty Medic-, Finna.fi-, EBSCO- ja Google Scholar-tietokannoista. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Toimivat kommunikaatiokeinot, apuvälineiden käyttäminen sekä muiden ihmisten tuki mahdollistavat onnistuneen kommunikoinnin. Ikääntyneiden kehitysvammaisten yleisimpiä muutoksia fyysisessä toimintakyvyssä ovat ikääntymiseen liittyvät sairaudet sekä näkö- ja kuulovammat. Fyysisen toimintakyvyn säilymisen kannalta tärkeää on lisätä fyysistä aktiivisuutta jo ennen ikääntymistä. Fyysisen toimintakyvyn laskeminen vaikuttaa myös sosiaaliseen toimintakykyyn. Sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttaa heikentävästi myös sairastuminen ja eläköityminen. Ikääntyneen kehitysvammaisen psyykkisen toimintakyvyn heikkeneminen näkyy tunnekäyttäytymisen ja mielenterveyden muutoksina. Psyykkisen toimintakyvyn säilyttämisessä tärkeää on tunnistaa muutokset ajoissa ja dementian erottaminen normaalista ikääntymisestä.
Kehitysvammaiset ikääntyvät samalla tavoin kuin muu väestö. Haasteena henkilökunnalle on erottaa kehitysvammaisuus normaalista ikääntymisestä. Tulokset ovat hyödynnettävissä päivittäisessä hoitotyössä. Jatkotutkimuksena voisi olla ikääntyvien kehitysvammaisten haastattelu siitä näkökulmasta, millaisena he itse kokevat hyvän ikääntymisen.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto on rajattu alkamaan vuodesta 2009, ja se on kerätty Medic-, Finna.fi-, EBSCO- ja Google Scholar-tietokannoista. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Toimivat kommunikaatiokeinot, apuvälineiden käyttäminen sekä muiden ihmisten tuki mahdollistavat onnistuneen kommunikoinnin. Ikääntyneiden kehitysvammaisten yleisimpiä muutoksia fyysisessä toimintakyvyssä ovat ikääntymiseen liittyvät sairaudet sekä näkö- ja kuulovammat. Fyysisen toimintakyvyn säilymisen kannalta tärkeää on lisätä fyysistä aktiivisuutta jo ennen ikääntymistä. Fyysisen toimintakyvyn laskeminen vaikuttaa myös sosiaaliseen toimintakykyyn. Sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttaa heikentävästi myös sairastuminen ja eläköityminen. Ikääntyneen kehitysvammaisen psyykkisen toimintakyvyn heikkeneminen näkyy tunnekäyttäytymisen ja mielenterveyden muutoksina. Psyykkisen toimintakyvyn säilyttämisessä tärkeää on tunnistaa muutokset ajoissa ja dementian erottaminen normaalista ikääntymisestä.
Kehitysvammaiset ikääntyvät samalla tavoin kuin muu väestö. Haasteena henkilökunnalle on erottaa kehitysvammaisuus normaalista ikääntymisestä. Tulokset ovat hyödynnettävissä päivittäisessä hoitotyössä. Jatkotutkimuksena voisi olla ikääntyvien kehitysvammaisten haastattelu siitä näkökulmasta, millaisena he itse kokevat hyvän ikääntymisen.