Onko suorakylvö varteenotettava vaihtoehto Suomessa nyt ja tulevaisuudessa?

Abstract

Nykyään kylvömenetelmää valittaessa on suorakylvö noussut yhdeksi varteenotettavista vaihtoehdoista. Sen selviin etuihin kuuluvat polttoaineen sekä työmäärän säästö, hiilensidonta ja pienempi konepääoma. Torjunta-aineen käyttö kuuluu suorakylvössä ainakin ensimmäisinä vuosina rutiinitoimenpiteisiin. Torjunta-aineen tehoaineena on glyfosaatti, jonka mahdollinen myyntikielto haittaisi jonkin verran viljelyä. Moni viljelijä on siinä uskossa, että satotasot putoavat merkittävästi suorakylvössä, mutta viljelykokeiden mukaan tälle ei ole näyttöä. Erityisesti erikoiskasvien ja siemenviljojen viljelyssä tulee kuitenkin edelleen suosia kyntöä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää suorakylvön hyviä ja huonoja puolia sekä sitä miltä sen tulevaisuus näyttää. Opinnäytetyötä varten tehtiin kysely, jossa maanviljelijöiltä koko Suomesta kyseltiin suhtautumista ja mahdollisia omia kokemuksia suorakylvöön liittyen. Tämä kysely toimi runkona tälle opinnäytetyölle. Lisäksi tietoa kerättiin alan kirjallisuudesta, kotimaisista maatalousalan ammattilehdistä, internetistä sekä viljelijöiltä, joilla on monen vuoden kokemus suorakylvöstä. Viljelijäkysely osoitti, että he jotka jo ovat suorakylvössä, eivät ole aikeissa siirtyä takaisin perinteiseen muokkaus- ja kylvötekniikkaan. Suurimpina etuina vastaajat pitivät pienempää maantiivistymää sekä polttoaineen säästöä. Tämä vaikuttaa suotuisasti myös hiilijalanjälkeen. Muina etuina nähtiin myös huomattavasti pienempi työmäärä ja koneisiin kiinni sidottava pääoma. Vastaajien mielestä satotaso ei putoa suorakylvössä eikä rikkaruohoistakaan ole suurempaa ongelmaa. Kasvitaudit voivat lisääntyä hieman. Negatiivisena asiana nähtiin myöhäisempi kylvön aloitus keväällä. Luomuviljely suorakylvöllä on osoittautunut vaikeaksi toteuttaa.

När man i dagens läge väljer såningsmetod har direktsådd blivit ett beaktansvärt alternativ. Till dess klara fördelar hör inbesparing av bränsle och arbetsmängd, kolbindning och mindre maskinkapital. Åtminstone under de första åren hör användning av ett bekämpningsmedel som har glyfosat som verksam substans till rutinåtgärderna vid direktsådd. Därför kan det möjliga försäljningsförbudet av dessa medel störa odlingen i någon mån. Många odlare tror att skördenivåerna sjunker betydligt vid direktsådd, men enligt odlingsförsöken finns det inget bevis på detta. Speciellt vid odling av specialväxter och spannmålsutsäde bör man fortfarande gynna plöjning. Syftet med detta examensarbete är att klargöra direktsåddens goda och dåliga egenskaper samt uppskatta hur dess framtid ser ut. För examensarbetet gjordes en enkät där jordbrukare från hela Finland tillfrågades om deras inställning till och möjliga egna erfarenheter av direktsådd. Den här enkäten fungerade som ram för examensarbetet. Dessutom skaffades information från böcker, inhemska lantbrukets facktidningar, internet samt av jordbrukare med flera års erfarenhet av direktsådd. Enkätsvaren visade att de som redan direktsår, inte har tankar på att gå tillbaka till traditionell bearbetnings- och såningsteknik. Som de största fördelarna med direktsådd betonar respondenterna mindre markpackning samt inbesparing av bränsle. Detta inverkar positivt också på koldioxidutsläppet. Andra fördelar med direktsådd ansågs vara betydligt mindre arbetsmängd samt mindre maskinkapital. Enligt respondenterna sjunker inte skördenivån vid direktsådd och det finns inte heller större problem med ogräs. Växtsjukdomarna kan öka lite. En senare sådd på våren ansågs som en negativ faktor. Det har visat sig att direktsådd kan vara svår att förverkliga vid ekologisk odling.