Hallittu siirtyminen alkuperäisrodun kasvattajaksi
Soukkanen, Anna (2011)
Soukkanen, Anna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011083112779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011083112779
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilasi Petäjävedellä lypsykarjataloutta harjoittava yrittäjä. Työn tavoitteena oli selvittää, onko tuotantoeläinten vaihtaminen valtaroduista alkuperäisrotuihin taloudellisesti kannattavaa ja kuinka eläinten vaihto olisi järkevintä tehdä. Työn tavoitteena oli myös selvittää suomenkarjan sonnivasikoiden loppusijoitusmahdollisuudet.
Opinnäytetyössä kuvattiin ensin tilan nykyinen tilanne karjan, peltojen ja ruokinnan suhteen. Koska työn tekemiseen ei ollut käytettävissä tarkkoja tilakohtaisia tunnuslukuja, laskelmat tehtiin valtakunnallisia keskimääräisiä tuotostasoja käyttäen. Keskimääräinen rehunkulutus laskettiin rotukohtaisesti, jotta rehuntuotantoon tarvittava peltoala pystyttiin määrittämään. Alkuperäisrotujen rotukohtaisten esittelyiden lisäksi opinnäytetyöhön liitettiin myös alkuperäisrotujen historian sekä säilyttämisen tärkeyden perustelut. Tuotantoeläinten vaihdon kannattavuuden vertailuun valmisteltiin rotukohtainen nettotuottolaskuri, jonka lähtöaineistotietoja muuttamalla yrittäjällä on mahdollisuus vertailla ja löytää karjaansa optimaalisin rotujen välinen suhde. Vaihtotavoista käsiteltiin aikataulullisesti ja tuotantokustannuksia vertaamalla kahta yrittäjän kannalta järkevintä vaihtoehtoa: alkionsiirtoa ja tuotantoeläinten ostamista.
Laskelmien perusteella alkuperäisrotujen kasvattaminen ei keskimääräiseen tuotokseen perustuen ole kannattavaa. Keskimääräiseen tuotokseen perustuen laskelmat osoittivat, että alkuperäisrodut tarvitsevat vähemmän rehua kuin valtarodut, jolloin myös rehuntuotantopeltoalan tarve on pienempi. Kustannukset eläinten vaihtoon tähtäävillä toimenpiteillä vaihtelivat, mutta laskelmien perusteella yrityksen talouden kannalta edullisin sekä ajankäytöllisesti järkevin vaihtoehto eläinten vaihtamiseen oli tuotantoeläinten ostaminen. Sonnivasikoiden loppusijoitukseen ei löydetty lopullista ratkaisua. Yrittäjälle toimitettu laskuri rotukohtaisten nettotuottojen vertailuun on myös muiden asiasta kiinnostuneiden mahdollista saada käyttöönsä.
Opinnäytetyössä kuvattiin ensin tilan nykyinen tilanne karjan, peltojen ja ruokinnan suhteen. Koska työn tekemiseen ei ollut käytettävissä tarkkoja tilakohtaisia tunnuslukuja, laskelmat tehtiin valtakunnallisia keskimääräisiä tuotostasoja käyttäen. Keskimääräinen rehunkulutus laskettiin rotukohtaisesti, jotta rehuntuotantoon tarvittava peltoala pystyttiin määrittämään. Alkuperäisrotujen rotukohtaisten esittelyiden lisäksi opinnäytetyöhön liitettiin myös alkuperäisrotujen historian sekä säilyttämisen tärkeyden perustelut. Tuotantoeläinten vaihdon kannattavuuden vertailuun valmisteltiin rotukohtainen nettotuottolaskuri, jonka lähtöaineistotietoja muuttamalla yrittäjällä on mahdollisuus vertailla ja löytää karjaansa optimaalisin rotujen välinen suhde. Vaihtotavoista käsiteltiin aikataulullisesti ja tuotantokustannuksia vertaamalla kahta yrittäjän kannalta järkevintä vaihtoehtoa: alkionsiirtoa ja tuotantoeläinten ostamista.
Laskelmien perusteella alkuperäisrotujen kasvattaminen ei keskimääräiseen tuotokseen perustuen ole kannattavaa. Keskimääräiseen tuotokseen perustuen laskelmat osoittivat, että alkuperäisrodut tarvitsevat vähemmän rehua kuin valtarodut, jolloin myös rehuntuotantopeltoalan tarve on pienempi. Kustannukset eläinten vaihtoon tähtäävillä toimenpiteillä vaihtelivat, mutta laskelmien perusteella yrityksen talouden kannalta edullisin sekä ajankäytöllisesti järkevin vaihtoehto eläinten vaihtamiseen oli tuotantoeläinten ostaminen. Sonnivasikoiden loppusijoitukseen ei löydetty lopullista ratkaisua. Yrittäjälle toimitettu laskuri rotukohtaisten nettotuottojen vertailuun on myös muiden asiasta kiinnostuneiden mahdollista saada käyttöönsä.