Lasten Parlamentilla kohti osallistavaa toimintakulttuuria

Abstract

Kouluissa ja oppilaitoksissa ollaan lisäämässä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia eri keinoin. Kaiken taustalla on huoli demokratian tulevaisuudesta ja siitä, kuinka vähäistä on suomalaisnuorten yhteiskunnallinen osallistuminen. Oppilaitokset ovat merkittävässä asemassa demokratiassa tarvittavien valmiuksien kehittämisessä. Oppilaitosten toimintakulttuuriin on tarkoitus vakiinnuttaa lasten ja nuorten osallistuva toiminta.

Tutkimuksemme perustuu aloitteeseen perustaa Turkuun oma Lasten Parlamentti. Lasten Parlamentin toiminnan tarkoituksena on saada lapset keskustelemaan keskenään heille tärkeistä asioista sekä luoda kontakti aikuisiin päättäjiin. Toiminnalla tähdätään lapsen oikeuksien parempaan tuntemukseen ja toteutumiseen. Parlamentti tarjoaa 7-12 -vuotiaille lapsille vaikuttamiskanavan sekä päättäjille ja viranomaisille väylän kysyä erilaisia asioita suoraan lapsilta.

Selvitämme kvalitatiivisessa kyselytutkimuksessamme, miten Turun alakouluissa osallistetaan lapsia ja miten yhteisöllisyys näkyy koulun arjessa. Tutkimuksemme edesauttaa parlamentin perustamista varten koottua työryhmää pääsemään tavoitteeseensa. Työryhmän toiveiden pohjalta toteutimme kartoituskyselyn kaikissa Turun alakouluissa.

Tutkimustulostemme perusteella oppilaskuntatoiminta on vakiintunut useisiin Turun alakouluihin. Oppilaskuntatoiminnan ohella lapsia osallistetaan kouluissa monin eri keinoin. Edelleen osassa kouluista lapsia osallistavat toimintamallit hakevat paikkaansa. Osallisuuden tapaan, kouluissa tulisi korostaa myös yhteisöllisyyttä tukevia toimintamalleja. Turun alakouluissa yhteisöllisyys näkyy niin erilaisten projektien myötä kuin jatkuvana yhteistyönä eri tahojen kanssa. Yhteisöllisyys luo osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta ennen kaikkea sitä voidaan pitää hyvinvointia tuottavana mahdollisuutena ja voimavarana.

There is a trend by different means to increase the possibilities for children and young people to influence at schools and institutions. In the background there is a concern for the future of democracy and of the low participation of young Finnish people in public affairs. Educational institutions play a significant role in developing capacity that is necessary in democracy. The plan is to establish participatory involvement of children and young people to the culture of educational institutions.

The proposal to found a Children’s Parliament to Turku is the basis for this research. The idea behind the Children’s Parliament is to get children among themselves to discuss of issues that they see important and to create contact to adult decision-makers. The aim is to improve awareness and realization of children’s rights. The Parliament offers 7-12 –year old children a channel to influence and for decision-makers and public authorities a channel to ask different things directly from children.

In this qualitative survey research we study how children are made participate in primary schools of Turku and how sense of community is seen in everyday life at school. This research helps the work group preparing the establishment of the parliament to achieve its goals. The wishes of the work group formed the basis for this survey research that was carried out in all primary schools of Turku.

The results show that pupil council is an established practice in several primary schools of Turku. In addition to pupil council children are made participate in many ways at schools. However still in many schools modes of inclusion are unsettled. As well as inclusion schools should emphasize also mode of actions that support communality. In the primary schools of Turku sense of communality shows up in different projects as well as in continuous cooperation between different directions. Communality creates inclusion and sense of solidarity, but most of all it can be seen as a possibility and resource that produces welfare.