Käyttäjäkokemuksen muuttuminen kirjastojärjestelmän vaihdossa: vaikutukset henkilöstön tunne- ja kokemustiloihin sekä työhön
Hanhisalo, Katariina (2020)
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138714
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kirjastopalveluissa vuonna 2019 tehdyn kirjastojärjestelmän vaihdoksen vaikutuksia henkilöstön käyttäjäkokemuksiin. Vastauksia haettiin viiteen tutkimusongelmaan, jotka käsittelivät henkilöstön käyttäjäkokemuksen muuntumista järjestelmän vaihdoksen yhteydessä, syntyneitä tunne- tai kokemustiloja eri järjestelmien välillä sekä käyttäjäkokemuksen vaikutusta työn suorittamiseen ja työn mielekkyyteen.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttäjäkokemustutkimuksena, jonka pääasiallinen tutkimusmenetelmä oli tapaustutkimus. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sekä jaksomaista tietyn tapauksen käyttäjäkokemusta että hetkellistä käyttäjäkokemusta. Tiedonkeruumenetelminä olivat kyselyt, haastattelut, havainnointi ja käyttäjäkokemustestaus, joista kahdella ensim-mäisellä kerättiin jaksomaista käyttäjäkokemusta ja kahdella jälkimmäisellä hetkellistä käyttäjäkokemusta. Tiedonkeruu suoritettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen kierros vanhan kirjastojärjestelmän käytön aikana ja toinen kierros, kun uusi järjestelmä oli ollut käytössä puoli vuotta.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että kirjastojärjestelmän vaihdoksella oli vaikutusta käyttäjäkokemukseen henkilöstössä. Tutkittavilla syntyi kumpaakin järjestelmää kohtaan erilaisia tunne- ja kokemustiloja. Käyttäjäkokemuksella todettiin olevan vaikutusta myös työn mielekkyyteen. Tutkimuksessa ei saatu yksiselitteistä vastausta käyttäjäkokemuksen vaikutuksista työn suorittamiseen tai siihen, oliko käyttäjän toimintaympäristöllä merkitystä tunne- ja kokemustilojen määrään.
Tutkimuksen tuloksista ei voitu muodostaa laajempaa teoriaa, vaikka tulokset olivat osiltaan yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Teorian muodostaminen vaatisi jatkotutkimuksia, kuten vastaava tutkimus useamman eri järjestelmän käyttäjäkokemuksista tai seurantatutkimus nykyisestä järjestelmästä käyttäen samoja tiedonkeruumenetelmiä. Jatkotutkimuksiin voisi sisällyttää laajemman käyttäjäkokemustestauksen, jossa käytettäisiin tarkempia mittareita, kuten sykkeen ja verenpaineen mittausta sekä kasvojen mikroilmeiden tunnistamiseen suunniteltuja ohjelmistoja. The Library Services of South-Eastern Finland University of Applied Sciences changed its library system from Voyager to Koha in 2019. The objective of this thesis was to find out how the system change affected the user experience (UX) of the Library Services staff. The study set out to find answers to five research problems which included subjects such as user experience transformation with the library system change, the emotions and experiences of the library staff when using Voyager or Koha and the effect of user experience on performing everyday work and on the feeling of work.
The thesis, user experience research, used mainly case study methods. The used UX time spans were episodic UX (after usage) and momentary UX (during usage). The data was collected with surveys, interviews, observation and user experience testing. The first two methods were used to collect episodic UX and the last two methods for collecting momentary UX. The data collection took place in two phases: first, when the Library Services staff were still using the old system Voyager, and the second after the new system Koha had been in use for six months.
The study found out that the library system change had an effect on the user experience of the Library staff and the collected emotions and experiences varied depending on the system. There were also indications that the user experience had an effect on the feeling of work. However, there were no straightforward results on whether the user experience did or did not affect performing everyday work, or if the user’s environment affected the amount of emotions and experiences.
The results of this study did not yet enable forming broader theory, even though the results of this study were similar to the results of earlier studies. Forming a broader theory would require further studies with more than two library systems, or at least a follow-up study with Koha. The follow-up study should incorporate the same data collection methods. Further studies could include user experience testing with more technical methods, such as heart rate or blood pressure measurements and the usage of facial expression recognition software for analysing videos.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttäjäkokemustutkimuksena, jonka pääasiallinen tutkimusmenetelmä oli tapaustutkimus. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sekä jaksomaista tietyn tapauksen käyttäjäkokemusta että hetkellistä käyttäjäkokemusta. Tiedonkeruumenetelminä olivat kyselyt, haastattelut, havainnointi ja käyttäjäkokemustestaus, joista kahdella ensim-mäisellä kerättiin jaksomaista käyttäjäkokemusta ja kahdella jälkimmäisellä hetkellistä käyttäjäkokemusta. Tiedonkeruu suoritettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen kierros vanhan kirjastojärjestelmän käytön aikana ja toinen kierros, kun uusi järjestelmä oli ollut käytössä puoli vuotta.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että kirjastojärjestelmän vaihdoksella oli vaikutusta käyttäjäkokemukseen henkilöstössä. Tutkittavilla syntyi kumpaakin järjestelmää kohtaan erilaisia tunne- ja kokemustiloja. Käyttäjäkokemuksella todettiin olevan vaikutusta myös työn mielekkyyteen. Tutkimuksessa ei saatu yksiselitteistä vastausta käyttäjäkokemuksen vaikutuksista työn suorittamiseen tai siihen, oliko käyttäjän toimintaympäristöllä merkitystä tunne- ja kokemustilojen määrään.
Tutkimuksen tuloksista ei voitu muodostaa laajempaa teoriaa, vaikka tulokset olivat osiltaan yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Teorian muodostaminen vaatisi jatkotutkimuksia, kuten vastaava tutkimus useamman eri järjestelmän käyttäjäkokemuksista tai seurantatutkimus nykyisestä järjestelmästä käyttäen samoja tiedonkeruumenetelmiä. Jatkotutkimuksiin voisi sisällyttää laajemman käyttäjäkokemustestauksen, jossa käytettäisiin tarkempia mittareita, kuten sykkeen ja verenpaineen mittausta sekä kasvojen mikroilmeiden tunnistamiseen suunniteltuja ohjelmistoja.
The thesis, user experience research, used mainly case study methods. The used UX time spans were episodic UX (after usage) and momentary UX (during usage). The data was collected with surveys, interviews, observation and user experience testing. The first two methods were used to collect episodic UX and the last two methods for collecting momentary UX. The data collection took place in two phases: first, when the Library Services staff were still using the old system Voyager, and the second after the new system Koha had been in use for six months.
The study found out that the library system change had an effect on the user experience of the Library staff and the collected emotions and experiences varied depending on the system. There were also indications that the user experience had an effect on the feeling of work. However, there were no straightforward results on whether the user experience did or did not affect performing everyday work, or if the user’s environment affected the amount of emotions and experiences.
The results of this study did not yet enable forming broader theory, even though the results of this study were similar to the results of earlier studies. Forming a broader theory would require further studies with more than two library systems, or at least a follow-up study with Koha. The follow-up study should incorporate the same data collection methods. Further studies could include user experience testing with more technical methods, such as heart rate or blood pressure measurements and the usage of facial expression recognition software for analysing videos.