Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhrin kuntoutuksen haasteita ja erityispiirteitä
Korganoff, Helena (2020)
Korganoff, Helena
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128529
Tiivistelmä
Maailmalla on tuhansittain naisia ja lapsia seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan piirissä. Määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Suomi on ihmiskauppaan nähden niin kauttakulku- kuin kohdemaa. Seksuaaliseen hyväksikäyttötarkoitukseen ulkomaille viedään myös suomalaisia naisia ja tyttöjä. Suomessa tapahtuva ihmiskauppa on lisääntynyt.
Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ja ajankohtaista tietoa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä ihmiskaupasta ilmiönä sekä pureutua sen erityispiirteisiin kuntoutuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, minkälainen on uhrin kuntoutuksen prosessi erityisesti Suomessa sekä rakentaa perustaa case management -tyyppiselle asiakastyölle.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena ja toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston keruun kohderyhmänä oli ihmiskaupan kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat (n=7). Analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka pohjana toimi Moxleyn monitoiminnallisen case managementin teoreettinen viitekehys.
Tutkimus osoitti ihmiskaupan olevan laaja ilmiö. Käsite ei ole selkeä. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan Suomessa heikommin kuin maailmalla. Kuntoutuksen prosessi on holistinen ja edellyttää laaja-alaista osaamista, jonka keskiössä on asiakkaan kohtaamisen taidot, kyky tiimityöhön, yhteistyöhön sekä monialaiseen ammatilliseen kohtaamiseen ja keskusteluun. Palvelupolku ja -verkostot on tunnettava. Moniammatillisuus painottui. Asiakastyössä korostui traumatietoisuus, jossa todettiin suuria puutteita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomessa on käynnissä muutoksia, joilla on tarkoitus helpottaa uhrien auttamista. Koulutuksen sisällyttämistä ammatillisiin opintoihin ehdotettiin, palvelupolkua ja psykiatrista kartoitusta haluttiin kehitettävän edelleen. Globally, thousands of women and children are victims of sex trafficking, and their exact number is unknown. Concerning human trafficking, Finland is both a transit and target country. Moreover, Finnish women and girls have been trafficked abroad for sexual purposes. Human trafficking which happens in Finland has increased.
The purpose of the thesis was to increase current knowledge and understanding of sex trafficking as a phenomenon and focus on its special features from the rehabilitation point of view. The aim was to examine the nature of the rehabilitation process especially in Finland and to build a foundation for case management. The study had a qualitative research approach, and the data was collected by using semi-structured theme interviews. The target group of data collection consisted of experts (n=7) dealing with victims of human trafficking. The data was analysed by using theory-driven content analysis that was based on Moxley’s theoretical frame of case management.
According to the results, human trafficking is an extensive phenomenon, but the concept is not clear. The victims of sex trafficking are not identified in Finland as well as in other parts of the world. The process of rehabilitation is holistic and requires a comprehensive competence with a strong capacity for meeting the clients, for teamwork and cooperation as well as for multisectoral dialogue and interaction. Moreover, the service system and the related networks must be known well. Multi-professionality was also highlighted as well as trauma knowledge in which major knowledge gaps were identified. In conclusion, it can be stated that there are many on-going changes in Finland whose purpose is to promote the helping of the victims. The respondents also proposed inclusion of the topic in vocational education. Furthermore, the service route and psychiatric assessment were raised as issues of further development.
Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ja ajankohtaista tietoa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä ihmiskaupasta ilmiönä sekä pureutua sen erityispiirteisiin kuntoutuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, minkälainen on uhrin kuntoutuksen prosessi erityisesti Suomessa sekä rakentaa perustaa case management -tyyppiselle asiakastyölle.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena ja toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston keruun kohderyhmänä oli ihmiskaupan kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat (n=7). Analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka pohjana toimi Moxleyn monitoiminnallisen case managementin teoreettinen viitekehys.
Tutkimus osoitti ihmiskaupan olevan laaja ilmiö. Käsite ei ole selkeä. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan Suomessa heikommin kuin maailmalla. Kuntoutuksen prosessi on holistinen ja edellyttää laaja-alaista osaamista, jonka keskiössä on asiakkaan kohtaamisen taidot, kyky tiimityöhön, yhteistyöhön sekä monialaiseen ammatilliseen kohtaamiseen ja keskusteluun. Palvelupolku ja -verkostot on tunnettava. Moniammatillisuus painottui. Asiakastyössä korostui traumatietoisuus, jossa todettiin suuria puutteita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomessa on käynnissä muutoksia, joilla on tarkoitus helpottaa uhrien auttamista. Koulutuksen sisällyttämistä ammatillisiin opintoihin ehdotettiin, palvelupolkua ja psykiatrista kartoitusta haluttiin kehitettävän edelleen.
The purpose of the thesis was to increase current knowledge and understanding of sex trafficking as a phenomenon and focus on its special features from the rehabilitation point of view. The aim was to examine the nature of the rehabilitation process especially in Finland and to build a foundation for case management. The study had a qualitative research approach, and the data was collected by using semi-structured theme interviews. The target group of data collection consisted of experts (n=7) dealing with victims of human trafficking. The data was analysed by using theory-driven content analysis that was based on Moxley’s theoretical frame of case management.
According to the results, human trafficking is an extensive phenomenon, but the concept is not clear. The victims of sex trafficking are not identified in Finland as well as in other parts of the world. The process of rehabilitation is holistic and requires a comprehensive competence with a strong capacity for meeting the clients, for teamwork and cooperation as well as for multisectoral dialogue and interaction. Moreover, the service system and the related networks must be known well. Multi-professionality was also highlighted as well as trauma knowledge in which major knowledge gaps were identified. In conclusion, it can be stated that there are many on-going changes in Finland whose purpose is to promote the helping of the victims. The respondents also proposed inclusion of the topic in vocational education. Furthermore, the service route and psychiatric assessment were raised as issues of further development.