Tehdaskiinteistöjen lämmityksen optimointi
Rahkola, Jyri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005098105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005098105
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin Valio Oy:n Lapinlahden tehtaan tehdaskiinteistöjen lämmitykseen. Tavoitteena oli saada korvattua höyryn käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä hyötylämmöllä, joka tuotetaan prosessin hukkalämmöstä lämpöpumpun avulla. Tavoite oli tarkoitus saavuttaa laskemalla kiinteistöiltä palaavan lämmitysveden lämpötilaa, jolloin hyötylämmöllä voidaan tehokkaammin esilämmittää lämpöverkostoon menevää vettä. Toisena tavoitteena oli piirtää ajantasaiset putkistokaaviot tutkittavasta järjestelmästä.
Aluksi mitattiin kiinteistöltä palaavan veden lämpötila ja sen jälkeen alettiin tutkia, mikä paluulämpötilaan vaikuttaa. Lämmitysjärjestelmästä piirrettiin kaaviokuvat, joista kävi ilmi, että järjestelmässä oli muutamia putkikiertoja, joiden kautta kuuma vesi pääsi palaamaan jäähtymättä paluupuolelle. Löydettiin myös säätöventtiileitä, jotka eivät toimineet oikein, sekä mitoitettiin kaksi uutta säätöventtiiliä. Venttiilien toimintaan vaikutti lämpöverkoston syöttöpumppu, joka oli asetettu maksimille, vaikka sitä oli tarkoitus ohjata paineen perusteella. Myös menolämpötilojen säätökäyrät olivat liian korkealla.
Paluulämpötila saatiin laskettua 63 asteesta 46 asteeseen. Laskelmien perusteella tämän vuoksi höyryn käyttö vähenee noin 800 megawattituntia vuodessa. Säästetty höyry korvataan hyötylämmöllä, joka on huomattavasti höyryä edullisempaa etenkin talviaikaan, jolloin höyryntuotannossa joudutaan käyttämään varapolttoainetta.
Raportissa esitetään myös muutamia jatkokehitysehdotuksia, jotka vaativat investointeja. Niiden kannattavuutta tulee tarkastella kriittisesti laskelmien avulla ennen mahdollista toteuttamista.
Aluksi mitattiin kiinteistöltä palaavan veden lämpötila ja sen jälkeen alettiin tutkia, mikä paluulämpötilaan vaikuttaa. Lämmitysjärjestelmästä piirrettiin kaaviokuvat, joista kävi ilmi, että järjestelmässä oli muutamia putkikiertoja, joiden kautta kuuma vesi pääsi palaamaan jäähtymättä paluupuolelle. Löydettiin myös säätöventtiileitä, jotka eivät toimineet oikein, sekä mitoitettiin kaksi uutta säätöventtiiliä. Venttiilien toimintaan vaikutti lämpöverkoston syöttöpumppu, joka oli asetettu maksimille, vaikka sitä oli tarkoitus ohjata paineen perusteella. Myös menolämpötilojen säätökäyrät olivat liian korkealla.
Paluulämpötila saatiin laskettua 63 asteesta 46 asteeseen. Laskelmien perusteella tämän vuoksi höyryn käyttö vähenee noin 800 megawattituntia vuodessa. Säästetty höyry korvataan hyötylämmöllä, joka on huomattavasti höyryä edullisempaa etenkin talviaikaan, jolloin höyryntuotannossa joudutaan käyttämään varapolttoainetta.
Raportissa esitetään myös muutamia jatkokehitysehdotuksia, jotka vaativat investointeja. Niiden kannattavuutta tulee tarkastella kriittisesti laskelmien avulla ennen mahdollista toteuttamista.