Perehdytysprosessin kehittäminen Humanlink Finland Oy:ssa
Mäkelä, Kaisa (2020)
Mäkelä, Kaisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410090
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Humanlink Finland Oy:n perehdytysprosessia Suomessa työskentelevien perehdyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada selville, miten perehdytys toimii eri työpisteissä ja kartoittaa mahdollisia kehityskohteita perehdytykseen sekä perehdytyspeliin liittyen. Kvantitatiivinen kyselytutkimus toteutettiin 29.11. - 13.12.2019 välisenä aikana ja kyselylinkki lähetettiin 62 henkilölle sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 40 henkilöä eli vastausprosentti oli 64,5.
Tutkimuksen pääongelmana oli, miten voitaisiin yhtenäistää uusien hyllyttäjien perehdyttämistä Humanlink Finland Oy:ssa. Alaongelmiksi määriteltiin, miten perehdytysprosessi toimii perehdyttäjien toimesta eri työpisteissä, miten perehdytyspeli auttaa perehdyttäjiä heidän työssään ja miten perehdytysprosessia olisi hyvä kehittää. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että perehdytysprosessi toimii perehdyttäjien toimesta vaihtelevasti eri puolella Suomea. Perehdytykseen käytetty aika vaihteli ja perehdytyksen eri osa-alueet tehtiin työpisteillä eri aikaan. Yli puolella eli 60 prosentilla vastaajista ei ollut käytössä mitään perehdytysmallia. Kuitenkin vastaajat, joilla oli käytössä perehdytysmalli, olivat siihen tyytyväisiä. Perehdytyspeliin liittyvään kysymykseen vastanneista 14 perehdyttäjästä yli puolet pitivät perehdytyspeliä melko hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä osana perehdytystä. Vastaajien mukaan perehdytysprosessia olisi hyvä kehittää tekemällä jonkinnäköinen perehdytyslista tai muistilistasta perehdytyksen oheen. Vastaajien toiveena oli selkeä kirjallinen ja yhtenäinen ohje läpikäytävistä asioista kaikille perehdyttäjille. Tutkimuksen vastauksissa tuli esiin myös perehdytyksessä koettu kiire. Tutkimuksen avoimissa vastauksissa tuli esiin toive, että useampi työntekijä olisi työvuorossa, kun perehdytetään uutta työntekijää. Lisäksi toivottiin, että toimiston hallintotiimi selvittäisi, onko kaupassa uudelle työntekijälle sopivan kokoiset työvaatteet valmiina, kun uusi työntekijä aloittaa työnsä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perehdyttäjille tulisi luoda yksinkertainen ja selkeä perehdytysmalli perehdytyksen tueksi. Mallin avulla perehdyttäjille kävisi selväksi, kuinka kauan perehdytykseen käytetään aikaa ja mitkä kaikki asiat tulisi käydä läpi uuden työntekijän kanssa hänen työsuhteensa eri vaiheissa. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella perehdyttäjille olisi hyvä kerrata työturvallisuuteen liittyvät asiat ja painottaa niiden tärkeyttä perehdytyksessä. Lähes puolet vastaajista eli 48,7 prosenttia ei esitellyt ensiapupakkauksen sijaintia koskaan uudelle työntekijälle. 40,0 prosenttia perehdyttäjistä ei pitänyt koskaan palautekeskustelua uuden työntekijän kanssa. Palautekeskustelun ja seurannan tärkeyttä olisi myös hyvä korostaa perehdytysmallissa. Perehdytysmallin käyttöönotto perehdytyksen tueksi voisi yhtenäistää perehdytystä eri työpisteissä ympäri Suomea.
Tutkimuksen pääongelmana oli, miten voitaisiin yhtenäistää uusien hyllyttäjien perehdyttämistä Humanlink Finland Oy:ssa. Alaongelmiksi määriteltiin, miten perehdytysprosessi toimii perehdyttäjien toimesta eri työpisteissä, miten perehdytyspeli auttaa perehdyttäjiä heidän työssään ja miten perehdytysprosessia olisi hyvä kehittää. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että perehdytysprosessi toimii perehdyttäjien toimesta vaihtelevasti eri puolella Suomea. Perehdytykseen käytetty aika vaihteli ja perehdytyksen eri osa-alueet tehtiin työpisteillä eri aikaan. Yli puolella eli 60 prosentilla vastaajista ei ollut käytössä mitään perehdytysmallia. Kuitenkin vastaajat, joilla oli käytössä perehdytysmalli, olivat siihen tyytyväisiä. Perehdytyspeliin liittyvään kysymykseen vastanneista 14 perehdyttäjästä yli puolet pitivät perehdytyspeliä melko hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä osana perehdytystä. Vastaajien mukaan perehdytysprosessia olisi hyvä kehittää tekemällä jonkinnäköinen perehdytyslista tai muistilistasta perehdytyksen oheen. Vastaajien toiveena oli selkeä kirjallinen ja yhtenäinen ohje läpikäytävistä asioista kaikille perehdyttäjille. Tutkimuksen vastauksissa tuli esiin myös perehdytyksessä koettu kiire. Tutkimuksen avoimissa vastauksissa tuli esiin toive, että useampi työntekijä olisi työvuorossa, kun perehdytetään uutta työntekijää. Lisäksi toivottiin, että toimiston hallintotiimi selvittäisi, onko kaupassa uudelle työntekijälle sopivan kokoiset työvaatteet valmiina, kun uusi työntekijä aloittaa työnsä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perehdyttäjille tulisi luoda yksinkertainen ja selkeä perehdytysmalli perehdytyksen tueksi. Mallin avulla perehdyttäjille kävisi selväksi, kuinka kauan perehdytykseen käytetään aikaa ja mitkä kaikki asiat tulisi käydä läpi uuden työntekijän kanssa hänen työsuhteensa eri vaiheissa. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella perehdyttäjille olisi hyvä kerrata työturvallisuuteen liittyvät asiat ja painottaa niiden tärkeyttä perehdytyksessä. Lähes puolet vastaajista eli 48,7 prosenttia ei esitellyt ensiapupakkauksen sijaintia koskaan uudelle työntekijälle. 40,0 prosenttia perehdyttäjistä ei pitänyt koskaan palautekeskustelua uuden työntekijän kanssa. Palautekeskustelun ja seurannan tärkeyttä olisi myös hyvä korostaa perehdytysmallissa. Perehdytysmallin käyttöönotto perehdytyksen tueksi voisi yhtenäistää perehdytystä eri työpisteissä ympäri Suomea.