"Ei kukaan halua tulla hylätyksi kodissaan." : Kodin merkitys lastensuojelun sijaishuollon asiakkaiden mielikuvissa ja kokemuksissa
Salo, Anna (2011)
Salo, Anna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100613560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100613560
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lastensuojelun sijaishuollon asiakkuuden piirissä olevilta nuorilta tietoa heidän kokemuksistaan kodista ja kotiin liittyvistä merkityksistä. Työn tavoitteena oli rakentaa kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille heidän näkemyksensä ja kokemuksensa mukaista hyvää kotia ja sitä kautta pystyä tukemaan nuorten kuntoutumisprosessia kokonaisvaltaisemmin.
Opinnäytetyössä sovellettiin sosiaalipedagogista viitekehystä sekä teorioita niin nuoruudesta elämänvaiheena, ympäristöpsykologiasta, elämänkaaripsykologiasta, kodin ja perheen merkityksestä sekä fyysisen ympäristön merkityksestä minän muotoutumiselle.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkittava aineisto kerättiin haastatteluun orientoivan kyselylomakkeen avulla sekä avoimin teemahaastatteluin.
Tutkimus osoitti kodin merkityksen olevan hyvin subjektiivinen ja elämäntilanteesta sekä persoonasta riippuvainen kokemus. Oikeus olla oma itsensä sekä koettujen hetkien tärkeus nousivat vahvasti esiin tutkimuksessa. Kodikkuuteen vaikuttaa nuorten mielestä eniten ilmapiiri ja ihmisten keskinäinen vuorovaikutus.
Johtopäätöksenä voi todeta kodin kiistämättömän tärkeyden. Nuoret pitävät lapsuudenkotia kotinaan jos siihen vaan on mahdollisuus. Tutkimuksen mukaan nuorisokodissa on paljon kodinomaisia elementtejä mutta myös asioita, joiden takia se ei tunnu nuorista oikealta kodilta.
Opinnäytetyössä sovellettiin sosiaalipedagogista viitekehystä sekä teorioita niin nuoruudesta elämänvaiheena, ympäristöpsykologiasta, elämänkaaripsykologiasta, kodin ja perheen merkityksestä sekä fyysisen ympäristön merkityksestä minän muotoutumiselle.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkittava aineisto kerättiin haastatteluun orientoivan kyselylomakkeen avulla sekä avoimin teemahaastatteluin.
Tutkimus osoitti kodin merkityksen olevan hyvin subjektiivinen ja elämäntilanteesta sekä persoonasta riippuvainen kokemus. Oikeus olla oma itsensä sekä koettujen hetkien tärkeus nousivat vahvasti esiin tutkimuksessa. Kodikkuuteen vaikuttaa nuorten mielestä eniten ilmapiiri ja ihmisten keskinäinen vuorovaikutus.
Johtopäätöksenä voi todeta kodin kiistämättömän tärkeyden. Nuoret pitävät lapsuudenkotia kotinaan jos siihen vaan on mahdollisuus. Tutkimuksen mukaan nuorisokodissa on paljon kodinomaisia elementtejä mutta myös asioita, joiden takia se ei tunnu nuorista oikealta kodilta.