Hakijakokemuksen mittaaminen ja kehittäminen hyödyntäen jatkuvan parantamisen mallia Azets Insight Oy:ssä
Hämäläinen, Tuuli (2020)
Hämäläinen, Tuuli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410140
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli tutkia hakijakokemuksen nykytilaa ja tunnistaa sen kehittämisen kohteita luomalla jatkuvaan käyttöön tuleva hakijakokemuskysely ja jatkuvan parantamisen malli kohdeorganisaatio Azets Insight Oy:ssä. Azets Insight Oy on Suomessa toimiva noin 700 hengen asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä näihin liittyviä ohjelmistoratkaisuja.
Kehittämishankkeen tietoperustassa käytiin läpi hakijakokemuksen käsitettä ja sen muodostumista perehtymällä aiheeseen liittyviin teoreettisiin aineistoihin ja tutkimuksiin. Käsitellyissä malleissa ja menetelmissä hyödynnettiin osin vastaavaa aineistoa asiakaskokemuksen aihealueelta. Tietoperustassa käsiteltiin myös hakijakokemuksen merkitystä ja sen vaikutuksia. Lisäksi käytiin läpi hakijakokemuksen mittaamisen ja kehittämisen tapoja.
Kehittämishankkeen tutkimusstrategia oli toimintatutkimus, jossa hyödynnettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruussa käytettiin kaikille Azetsin työnhakijoille suunnattua sähköistä kyselyä, joka otettiin jatkuvaan käyttöön maaliskuussa 2020. Tutkimusta varten analysoitiin vastauksia, jotka kyselyyn saatiin maalis–huhtikuun 2020 aikana. Kyselyn lisäksi syventävää tietoa kerättiin kuudelle hakijalle toteutettujen puolistrukturoitujen yksilöhaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin maaliskuun 2020 aikana. Kehittämismenetelmänä käytettiin jatkuvan parantamisen menetelmää ja erityisesti PDCA-mallia.
Tutkimusten tulosten perusteella selvisi, että hakijakokemuksen nykytila Azetsilla on melko hyvällä tasolla. Erityisesti puolistrukturoituihin haastatteluihin osallistuneet henkilöt arvioivat kokemuksensa erittäin positiivisiksi. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli kuitenkin esille kehittämiskohteita liittyen esimerkiksi valintaperusteiden avaamiseen, palautteen antamiseen ja henkilöarviointitilanteiden parempaan ohjeistamiseen.
Tulosten perusteella tehtiin suunnitelma kehitystoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä aloitettiin ensimmäiset kehittämistoimenpiteet. Lisäksi luotiin PDCA-menetelmään perustuva jatkuvan parantamisen malli tukemaan hakijakokemuksen systemaattista mittaamista ja kehittämistä.
Kehittämishankkeen tietoperustassa käytiin läpi hakijakokemuksen käsitettä ja sen muodostumista perehtymällä aiheeseen liittyviin teoreettisiin aineistoihin ja tutkimuksiin. Käsitellyissä malleissa ja menetelmissä hyödynnettiin osin vastaavaa aineistoa asiakaskokemuksen aihealueelta. Tietoperustassa käsiteltiin myös hakijakokemuksen merkitystä ja sen vaikutuksia. Lisäksi käytiin läpi hakijakokemuksen mittaamisen ja kehittämisen tapoja.
Kehittämishankkeen tutkimusstrategia oli toimintatutkimus, jossa hyödynnettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruussa käytettiin kaikille Azetsin työnhakijoille suunnattua sähköistä kyselyä, joka otettiin jatkuvaan käyttöön maaliskuussa 2020. Tutkimusta varten analysoitiin vastauksia, jotka kyselyyn saatiin maalis–huhtikuun 2020 aikana. Kyselyn lisäksi syventävää tietoa kerättiin kuudelle hakijalle toteutettujen puolistrukturoitujen yksilöhaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin maaliskuun 2020 aikana. Kehittämismenetelmänä käytettiin jatkuvan parantamisen menetelmää ja erityisesti PDCA-mallia.
Tutkimusten tulosten perusteella selvisi, että hakijakokemuksen nykytila Azetsilla on melko hyvällä tasolla. Erityisesti puolistrukturoituihin haastatteluihin osallistuneet henkilöt arvioivat kokemuksensa erittäin positiivisiksi. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli kuitenkin esille kehittämiskohteita liittyen esimerkiksi valintaperusteiden avaamiseen, palautteen antamiseen ja henkilöarviointitilanteiden parempaan ohjeistamiseen.
Tulosten perusteella tehtiin suunnitelma kehitystoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä aloitettiin ensimmäiset kehittämistoimenpiteet. Lisäksi luotiin PDCA-menetelmään perustuva jatkuvan parantamisen malli tukemaan hakijakokemuksen systemaattista mittaamista ja kehittämistä.