Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Turun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Turun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

ADL-taksonomian soveltuvuus TYKS toimintaterapian käyttöön : laadullinen tutkimus

Haavisto, Ella; Holappa, Laura (2020)

 
Avaa tiedosto
Opinnäytetyö_26.5..pdf (447.1Kt)
Lataukset: 


Haavisto, Ella
Holappa, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511707
Tiivistelmä
ADL-taksonomia on päivittäisten toimintojen arviointimenetelmä. Siinä on 12 toimintaa, jotka on koettu yleisiksi ja jokaiselle ihmiselle arjessa olennaisiksi. Ne on jaoteltu alatoimintoihin. Menetelmän tarkoituksena on kartoittaa, asiakkaan toimintakykyä selvittämällä, mitä toimintoja he pystyvät tai eivät pysty tekemään. Menetelmää voi käyttää myös esimerkiksi apuvälinetarpeen tai avuntarpeen arviointiin. Opinnäytetyötutkimuksen asiakasryhmänä olivat pitkään reumasairauksia sairastaneet ja neurologisella kuntoutusosastolla olevat aivoverenkiertohäiriön hiljattain sairastaneet asiakkaat. Tarkoituksena oli tutkia, soveltuuko ADL-taksonomia TYKS toimintaterapian käyttöön näiden asiakkaiden kanssa. Tutkimukseen osallistui kaksi toimintaterapeuttia. Koska ADL-taksonomiasta ei ole vielä olemassa suomenkielistä käännöstä, työ aloitettiin sillä, että tutkimusta varten käännettiin menetelmän arviointilomakkeet ja tarvittavat osat manuaalista. Suomennetut materiaalit annettiin osallistuville toimintaterapeuteille, ja he saivat nämä testattavakseen. Toimintaterapeutit saivat testata menetelmää muutaman kuukauden. Testausten jälkeen pidimme ryhmähaastattelun, jonka nauhoitimme. Nauhoitus litteroitiin, pelkistettiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistuneet toimintaterapeutit olivat tyytyväisiä menetelmään. He kokivat, että se on hyvä lisä heidän nykyiseen arviointikäytäntöönsä. Menetelmässä kysytään jäsennellysti sellaisia asioita, joita muutenkin asiakkaalta kysyisi. ADL-taksonomia oli helppo ja nopea ottaa käyttöön. Toimintaterapeutit kokivat ympyrädiagrammin hyödyllisemmäksi ja helpommaksi käyttää kuin suomentamamme lomakkeen. He toivovat, että menetelmästä saataisiin suomenkielinen versio laajmpaan käyttöön. ADL-taksonomiasta on olemassa myös muita versioita kuin tämän työn aiheena ollut neurologisille asiakkaille suunnattu, kuten lapsille ja mielenterveyskuntoutujille suunnatut versiot, joissa on hieman erilaiset toiminnot ja niiden jaottelu on hieman erilainen, joista kaivattaisiin lisää tutkimusta Suomen kontekstissa.
 
ADL taxonomy is an assessment tool for evaluating activities of daily living. It has twelve occupations that have been experienced as essential and general for daily life. They have been divided into suboccupations. The purpose of the assessment is to map out the clients’ performance capability by finding out what occupations and activities they can and can´t do. The assessment can also be used to evaluate the clients’ need for help and need for performance aids.

This thesis study’s client group were people who had had rheumatoid illnesses for a long time and people who had suffered a stroke and were in a neurological inpatient ward. The purpose was to study if the ADL-taxonomy will be useful in the use of TYKS occupational therapy and with their clients.

Two occupational therapists attended the study. Because there was no Finnish material available, the process started from translating the necessary parts of the manual into Finnish. The translated materials were given to the occupational therapists and they were able to test them out with their clients for a few months. After they had sufficient time to test the assessment out there was a group interview that was taped. The tape was transcripted, redused and analysed with inductive content analysis.

The occupational therapists that attended the study were happy with the assessment method. They felt that it added to their current assessment protocol. The assessment had themes in it that they would normally ask the clients but in a condensed way. The ADL-taxonomy was easy and quick to take as part of their evaluation process. The therapists felt that the circle diagram was easier and more useful than the form that was translated. They wished for a more widespread use of the assessment tool in Finland. There are other versions of the ADL-taxonomy also for example aimed towards children or psychiatric patients. These versions have different amounts of occupations that it is divided into and more study would be needed of their applicability in Finland.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste