”Jos heille ei tehtäis perheohjausta, he tuskin eläisivät perheenä”
Kaukola-Risku, Roosa; Emma, Rinne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711910
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711910
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää perhe-ohjauksen merkitystä työntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyön yh-teistyötahoina toimivat kolme sosiaalialan yksikköä, joissa toteutetaan perheohjaus-ta.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: Millainen on perheohjaajan työnkuva? Mikä merkitys perheohjauksella on perheelle ja yhteiskunnalle perheohjaajien näkö-kulmasta? Millaisia menetelmiä perheohjaaja käyttää työssään?
Opinnäytetyössä on haastateltu seitsemää ammattilaista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee perhetyötä käsitteenä, perhettä, vanhemmuutta, sekä lainsäädäntöä.
Perhetyö määritellään sosiaaliohjaukseksi. Perhetyölle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Perhetyöllä voidaan tarkoittaa erilaisia työmuotoja kuten: perheta-paamiset, kotikäynnit, perhekuntoutus, keskustelut, kerho- sekä leiritoiminta. Per-hetyötä voidaan toteuttaa kolmessa eri tasossa: ennaltaehkäisevä-, sosiaalihuollon sekä lastensuojelun perhetyö. Perhetyöntekijän ammattinimikkeellä työskentelevät useimmiten sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.
Tutkimuksessamme selvisi, että perheohjaajien työkuvat ovat laajoja ja saattavat vaihdella eri organisaatioissa. Perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Perhe-työntekijät toivat esille, miten heidän työskentelymenetelmien avulla tuetaan tavoit-teita sekä niihin pääsemistä. Perheohjaajat kokivat työnsä merkityksellisenä, niin lapsien inhimillisien kärsimyksien vähentämisen kannalta kuin perheiden yhdessä pysymisen tukemisen kannalta. Yhteiskuntamme kassan loppulasku nähtiin olevan pienempi sekä ihmisten hyvinvoinnin paranevan perheohjauksen avulla.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: Millainen on perheohjaajan työnkuva? Mikä merkitys perheohjauksella on perheelle ja yhteiskunnalle perheohjaajien näkö-kulmasta? Millaisia menetelmiä perheohjaaja käyttää työssään?
Opinnäytetyössä on haastateltu seitsemää ammattilaista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee perhetyötä käsitteenä, perhettä, vanhemmuutta, sekä lainsäädäntöä.
Perhetyö määritellään sosiaaliohjaukseksi. Perhetyölle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Perhetyöllä voidaan tarkoittaa erilaisia työmuotoja kuten: perheta-paamiset, kotikäynnit, perhekuntoutus, keskustelut, kerho- sekä leiritoiminta. Per-hetyötä voidaan toteuttaa kolmessa eri tasossa: ennaltaehkäisevä-, sosiaalihuollon sekä lastensuojelun perhetyö. Perhetyöntekijän ammattinimikkeellä työskentelevät useimmiten sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.
Tutkimuksessamme selvisi, että perheohjaajien työkuvat ovat laajoja ja saattavat vaihdella eri organisaatioissa. Perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Perhe-työntekijät toivat esille, miten heidän työskentelymenetelmien avulla tuetaan tavoit-teita sekä niihin pääsemistä. Perheohjaajat kokivat työnsä merkityksellisenä, niin lapsien inhimillisien kärsimyksien vähentämisen kannalta kuin perheiden yhdessä pysymisen tukemisen kannalta. Yhteiskuntamme kassan loppulasku nähtiin olevan pienempi sekä ihmisten hyvinvoinnin paranevan perheohjauksen avulla.