Bemötande av högkänsliga inom vården : En kvalitativ studie bland vuxna

Abstract

Högkänslighet uppkommer hos cirka en av fem personer i världen. Det är ett personlighetsdrag som innebär att man har ett nervsystem som är extra mottagligt för inre och yttre stimulans. Högkänsliga personer observerar och reflekterar allt i omgivningen innan de agerar samt upplever känslorna väldigt starkt.

Syftet med arbetet är att undersöka hur högkänsliga personer har blivit bemötta inom vården. De centrala frågeställningarna är; Vilket bemötande har högkänsliga personer fått inom vården? Hurdant är ett gott bemötande? samt Hur har vårdpersonalen beaktat personlighetsdraget under vårdsituationen? För att besvara forskningsfrågorna användes en webbenkät med öppna frågor. Enkäten besvarades av personer som var myndiga, upplevde sig vara högkänsliga och hade haft en längre vårdkontakt inom de senaste fem åren. Enkätsvaren analyserades med hjälp av innehållsanalysen.

Resultatet i undersökningen är indelad i olika kategorier. Resultatet visar att de flesta upplevde att de har blivit bemötta väl inom vården. Trots allt framkom det varierande åsikter om hur vårdaren har lyssnat på patienten och bemött denna som individ. Faktorer som respondenterna tog upp i frågan om gott bemötande var att man lyssnade på dem, tog dem på allvar, vårdaren var empatisk, förståelsefull och intresserad. Faktorer som däremot orsakade varierande och dåligt bemötande handlade om att de upplevde att man inte lyssnade på dem, man tog dem inte på allvar, vårdpersonalen var likgiltig, samt att förståelsen och intresset saknades. Respondenterna indikerade att det är svårt att lyfta fram sitt personlighetsdrag i vårdsituationerna. Därmed kunde ämnet undersökas vidare för att utreda vad som orsakar att en högkänslig inte vill berätta om sitt personlighetsdrag.

Erityisherkkyyttä esiintyy noin yhdellä viidestä ihmisestä maailmassa. Se on persoonallisuuspiirre, jossa keskushermosto reagoi herkästi ympäristön ärsykkeisiin. Erityisherkkä ihminen havainnoi ja käsittelee kaiken ympäröivän ennen kuin hän toimii tilanteissa, sekä kokee erilaiset tunteet erittäin voimakkaasti.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, kuinka erityisherkkiä ihmisiä on kohdattu hoitotyössä. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä toimivat: Millaista kohtaamista erityisherkät ihmiset ovat saaneet hoitotyössä? Millaista on hyvä kohtaaminen? Miten hoitohenkilökunta on ottanut huomioon erityisherkkyyden hoitotilanteissa? Tiedonkeruumenetelmänä tutkimustyössä on käytetty sähköistä kyselylomaketta avoimilla kysymyksillä. Lomakkeeseen vastanneet ovat täysi-ikäisiä ja itsensä erityisherkäksi kokevia henkilöitä, joilla on ollut pidempi hoitosuhde viimeisen viiden vuoden aikana. Kyselylomakkeen vastausten analysointi tehtiin sisältöanalyysimenetelmän avulla.

Tutkimuksen tulokset on jaettu kategorioihin ja alakategorioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat useimpien vastanneiden kokeneen, että heidät on kohdattu hyvin hoitotyössä. Eriäviä mielipiteitä kuitenkin nousi esille siitä, miten hoitaja on kuunnellut potilasta ja onko hänet kohdattu yksilöllisesti. Vastaajat nostivat esille esimerkkejä hyvästä kohtaamisesta. He kokivat, että heitä kuunneltiin ja heidät otettiin tosissaan. Vastanneiden mukaan heitä hoitaneet henkilöt ilmaisivat empaattisuutta, ymmärtäväisyyttä ja kiinnostusta vastanneita kohtaan. Jotkut kyselyyn vastanneet kokivat kuitenkin vaihtelevaa ja huonoa kohtaamista, johon johtaneet tekijät olivat muun muassa, ettei vastaajia kuunneltu tai heitä ei otettu tosissaan. Vastaajat kokivat myös välinpitämättömyyttä ja ymmärryksen sekä kiinnostuksen puutetta. Kyselyyn vastanneet toivat ilmi, että he kokevat hankalaksi tuoda esille omia persoonallisuuspiirteitään hoitotilanteissa. Olisikin syytä tutkia, mihin perustuu joidenkin erityisherkkien tunne siitä, etteivät he halua tuoda julki näitä persoonallisuuspiirteitä.

High sensitivity occurs in about one in five people in the world. High sensitivity is a personality trait in which the central nervous system responds sensitively to environmental stimuli, internal and external. A highly sensitive person perceives and processes everything around them before acting in situations. They also experience different emotions more strongly than average.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to study how highly sensitive people have been encountered in different situations by medical staff during their period of treatment. The following are the key research questions; What kind of encounters have highly sensitive people had in treatment? What is a good encounter like? How have medical staff taken high sensitivity into consideration during the treatment situations? A web survey questionnaire with open questions is used as a data collection method in the research work. Respondents are adults and individuals who consider themselves highly sensitive. They have had a longer treatment period over the past five years. Content analysis was used to analyse the answers from the web survey.

The results of the study are divided into categories and subcategories. The results show that most of the encounters have been pleasant. However, differing views emerged on how the caregiver has listened to the patient and whether he or she has been confronted individually. Respondents raised points about a good encounter. They felt that they were listened to and taken seriously. According to the respondents, the people who cared for them expressed empathy, understanding, and interest in the respondents. Some, however experienced a varied and poor encounter, the factors leading to which were, among other things, that they were not listened to or were not taken seriously. Respondents also experienced indifference and lack of understanding, as well as lack of interest. Answers in the survey indicated that the respondents find it difficult to bring out their own personality traits when talking to those who care for them. It would therefore be worth exploring the basis of the feeling why some highly sensitive people do not want to reveal these personality traits while in care.