Itäsuomenkarjan kantakirja-analyysi vuosilta 1900-1911
Stoor, Katri (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149098
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on koottu käytettävissä olleiden itäsuomenkarjan ensimmäisiin kantakirjoihin hyväksyttyjen eläinten tietoja. Tiedot koottiin julkaistavaan ja helposti jaettavaan muotoon Excel-taulukkoon. Aineistona näille tiedoille oli käytössä itäsuomalaiselle maatiaiskarjalle tarkoitettuja kantakirjoja vuosilta 1900-1911. Analysoitavana oli tietoja eläinten lukumääristä, sijainneista, värityksistä, sarvellisuudesta, ruumiin mitoista ja tuotannosta maidon määrästä sekä rasvapitoisuudesta. Kerätyistä tiedoista muodostettiin keskiarvot sisältäviä tai tietojen jakautumista kuvaavia kaavioita, joiden tuloksia analysoitiin ja vertailtiin aikakauden tilanteeseen ja moderniin rodun edustukseen. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Alkuperäiskarja Ry.
Työssä on kartoitettu itäsuomenkarjan historiaa rodun erkaantumisesta muusta suomenkarjasta alkaen, käsittelyssä olleiden kantakirjojen ajalta ja parikymmentä vuotta siitä eteenpäin. Kartoituksen yhteydessä on koottu myös helposti saatavilla olevaa tietoa itäsuomenkarjan nykytilanteesta ja käyty läpi pienimuotoisesti viime vuosien kehitystä.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että itäsuomenkarjan jalostuksen ensimmäisen vuosikymmenen aikana saatiin positiivisia tuloksia jalostukselle määrättyyn suuntaan nähden. Kantakirjattujen eläinten määrä lisääntyi, populaation tyyppi vakiintui ulkonäköseikkojen ja mittaustulosten osalta sekä lehmien keskimääräinen maidontuotanto ja rasvapitoisuus kasvoivat. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana itäsuomenkarjan jalostus edisti esimerkillään karjanjalostustyötä sen alkuvaiheilla muidenkin rotujen kannalta.
Opinnäytetyö on jatkoa Jaana Juvanin aloittamalle työlle kartoittaa ja analysoida suomenkarjan rotujen vanhojen kantakirjojen tietoja. Juvani on tehnyt vastaavan analyysin pohjoissuomenkarjan kantakirjoista 2014. The purpose of this study was to gather information from the first herdbooks for Eastern Finncattle (EFC). Data was compiled in a format that could be published and easily distributed in an Excel-sheet. This information is based on 8 herdbooks during 1900-1911 and contains info about the cattle such as location, appearance, body measurements and milk production. From the collected data diagrams containing averages were developed. A map was put together based on locations. In the analysis, data from the EFC was compared to other cattle from that era and to modern breed representation. The client of this thesis was Suomen Alkuperäiskarja Ry.
The beginning history for the Eastern Finncattle was studied. It starts when Finnish native breed of cattle separated into three different types of cattle, going over the first decade that includes herdbooks studied and ending about twenty years after the last analysed herdbook. There is also a compilation that consists of present day information for EFC during the last decade.
During the first decade of breeding EFC the results were positive, based on the direction for cattle breeding which was outlined in the beginning. The number of animals that were included in herdbooks increased, the appearance of the cattle had started to even out both in colour and body measurements and the cows average milk production and fat content increased. These results inspired and promoted cattle breeding also in other cattle breeds during this first decade.
The thesis is a continuation of the work started by Jaana Juvani in mapping and analysing data from old herdbooks on Finnish cattle breeds.
Työssä on kartoitettu itäsuomenkarjan historiaa rodun erkaantumisesta muusta suomenkarjasta alkaen, käsittelyssä olleiden kantakirjojen ajalta ja parikymmentä vuotta siitä eteenpäin. Kartoituksen yhteydessä on koottu myös helposti saatavilla olevaa tietoa itäsuomenkarjan nykytilanteesta ja käyty läpi pienimuotoisesti viime vuosien kehitystä.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että itäsuomenkarjan jalostuksen ensimmäisen vuosikymmenen aikana saatiin positiivisia tuloksia jalostukselle määrättyyn suuntaan nähden. Kantakirjattujen eläinten määrä lisääntyi, populaation tyyppi vakiintui ulkonäköseikkojen ja mittaustulosten osalta sekä lehmien keskimääräinen maidontuotanto ja rasvapitoisuus kasvoivat. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana itäsuomenkarjan jalostus edisti esimerkillään karjanjalostustyötä sen alkuvaiheilla muidenkin rotujen kannalta.
Opinnäytetyö on jatkoa Jaana Juvanin aloittamalle työlle kartoittaa ja analysoida suomenkarjan rotujen vanhojen kantakirjojen tietoja. Juvani on tehnyt vastaavan analyysin pohjoissuomenkarjan kantakirjoista 2014.
The beginning history for the Eastern Finncattle was studied. It starts when Finnish native breed of cattle separated into three different types of cattle, going over the first decade that includes herdbooks studied and ending about twenty years after the last analysed herdbook. There is also a compilation that consists of present day information for EFC during the last decade.
During the first decade of breeding EFC the results were positive, based on the direction for cattle breeding which was outlined in the beginning. The number of animals that were included in herdbooks increased, the appearance of the cattle had started to even out both in colour and body measurements and the cows average milk production and fat content increased. These results inspired and promoted cattle breeding also in other cattle breeds during this first decade.
The thesis is a continuation of the work started by Jaana Juvani in mapping and analysing data from old herdbooks on Finnish cattle breeds.