Småbarnspedagogiken som utgångspunkt för förebyggande familjearbete : En kvalitativ studie
Nordström, Michelle; Ekström, Janette (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051812008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051812008
Tiivistelmä
Det här examensarbetet är en del av Yrkeshögskolan Novias projekt Resursstarka barn och syftet med arbetet är att undersöka småbarnspedagogiken som utgångspunkt för förebyggande familjearbete. I arbetet definieras förebyggande familjearbete som förebyggande stöd till familjer för att stärka föräldraskapet.
Arbetets frågeställningar är: Hur förhåller sig personal till småbarnspedagogiken som utgångspunkt för förebyggande familjearbete? Vad gör att småbarnspedagogiken kunde vara en utgångspunkt för förebyggande familjearbete?
Examensarbetets bakgrund baseras på rapporter där det eftersträvas mer förebyggande arbete och utökat stöd i föräldraskapet. Den teoretiska delen i arbetet baseras på barnfamiljers välbefinnande i dagsläget och småbarnspedagogikens resurser för förebyggande familjearbete. För att ge en bild av hur arbetet kan se ut i praktiken, presenteras även två arbetsformer för förebyggande familjearbete inom småbarnspedagogiken.
En empirisk undersökning har utförts i en kommun i Österbotten. Syftet med undersökningen är att ta reda på hur personal förhåller sig till småbarnspedagogiken som utgångspunkt för förebyggande familjearbete.
Resultatet visar att det är stigmatiserande för föräldrar att be om hjälp, vilket påvisar ett behov av lättillgänglig service med låg tröskel. Förtroendefulla relationer och kontakten till ett stort antal familjer, gör småbarnspedagogiken till en potentiell utgångspunkt för förebyggande familjearbete. Personalen uttrycker ett behov av ett fungerande nätverk och handledning i sociala frågor. Förebyggande familjearbete i form av utökade resurser kunde utöver stödet till föräldrarna, även handleda personalen. Tämä opinnäytetyö on osa ammattikorkeakoulu Novian projektia Resursstarka barn ja työn tarkoitus on käsitellä varhaiskasvatusta lähtökohtana ennaltaehkäisevälle perhetyölle. Käsite ennaltaehkäisevä perhetyö tarkoittaa opinnäytetyössä perheiden saamaa ennaltaehkäisevää tukea, jonka perheille tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Miten varhaiskasvatuksen henkilökunta suhtautuu ennaltaehkäisevään perhetyöhön, jonka lähtökohtana on varhaiskasvatus? Mikä aikaansaa sen, että varhaiskasvatus voisi olla lähtökohta ennaltaehkäisevälle perhetyölle?
Opinnäytetyön taustana on raportteja, joissa esitetään tarve palvelurakenteen muuttamisesta enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja laajemmalle vanhemmuuden tuelle. Teoreettinen osa perustuu lapsiperheitten hyvinvointiin ja varhaiskasvatustoiminnan voimavaroihin toimia lähtökohtana ennaltaehkäisevälle perhetyölle. Työssä esitetään kaksi ennaltaehkäisevää varhaiskasvatuksen perhetyömuotoa, kuvamaan työtä käytännössä.
Opinnäytetyössä on suoritettu empiirinen tutkimus pohjanmaalaisessa kunnassa. Tutkimuksen tarkoitus on saada esille, miten henkilökunta varhaiskasvatuksessa suhtautuu ennaltaehkäisevään perhetyöhön, jonka lähtökohtana on varhaiskasvatus.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vanhemmat kokevat avun pyytämisen olevan stigmatisoivaa mikä osoittaa helposti saatavan matalakynnyspalvelun tarpeen. Luottamukselliset suhteet ja kontaktit lukuisiin perheisiin tekevät varhaiskasvatuksesta potentiaalisen lähtökohdan ennaltaehkäisevälle perhetyölle. Henkilökunta ilmaisee tarpeen toimivalle verkostolle ja ohjaukselle sosiaalikysymyksissä. Ennaltaehkäisevä perhetyö lisääntyneiden resurssien muodossa, vanhempien tukemisen lisäksi, voisi tukea henkilökuntaa. This bachelor´s thesis is a part of the project Resursstarka barn at Novia University of Applied Sciences and the purpose of the thesis is to study the Finnish early childhood education as a starting point for preventive family work.
The two questions that the thesis aims to answer are: How do personnel in early childhood education’s relate to early childhood education being a starting point for preventive family work? What makes the early childhood education a possible starting point for preventive family work? In the thesis the term preventive family work is used for preventive work with families to strengthen parenthood.
The background of the thesis is based on reports that emphasise the need of restructuring services to more preventive measures and increasing services that support parenthood. The theoretical part of the thesis is based on families’ well-being and the early childhood educations’ resources for preventive family work.
An empirical study was carried out in an Ostrobothnian municipality. The purpose of the study was to find out how personnel in early childhood education relate to preventive family work.
The results show that it is stigmatized for parents to ask for help which emphasizes the need for an easily accessible and low threshold service. Trustful relations and the vast number of families that the early childhood education reaches makes it a potential starting point for preventive family work. The personnel express a need for a network and guidance in social matters. With expanded resources preventive family work could offer support for parents and in addition also offer guidance for personnel.
Arbetets frågeställningar är: Hur förhåller sig personal till småbarnspedagogiken som utgångspunkt för förebyggande familjearbete? Vad gör att småbarnspedagogiken kunde vara en utgångspunkt för förebyggande familjearbete?
Examensarbetets bakgrund baseras på rapporter där det eftersträvas mer förebyggande arbete och utökat stöd i föräldraskapet. Den teoretiska delen i arbetet baseras på barnfamiljers välbefinnande i dagsläget och småbarnspedagogikens resurser för förebyggande familjearbete. För att ge en bild av hur arbetet kan se ut i praktiken, presenteras även två arbetsformer för förebyggande familjearbete inom småbarnspedagogiken.
En empirisk undersökning har utförts i en kommun i Österbotten. Syftet med undersökningen är att ta reda på hur personal förhåller sig till småbarnspedagogiken som utgångspunkt för förebyggande familjearbete.
Resultatet visar att det är stigmatiserande för föräldrar att be om hjälp, vilket påvisar ett behov av lättillgänglig service med låg tröskel. Förtroendefulla relationer och kontakten till ett stort antal familjer, gör småbarnspedagogiken till en potentiell utgångspunkt för förebyggande familjearbete. Personalen uttrycker ett behov av ett fungerande nätverk och handledning i sociala frågor. Förebyggande familjearbete i form av utökade resurser kunde utöver stödet till föräldrarna, även handleda personalen.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Miten varhaiskasvatuksen henkilökunta suhtautuu ennaltaehkäisevään perhetyöhön, jonka lähtökohtana on varhaiskasvatus? Mikä aikaansaa sen, että varhaiskasvatus voisi olla lähtökohta ennaltaehkäisevälle perhetyölle?
Opinnäytetyön taustana on raportteja, joissa esitetään tarve palvelurakenteen muuttamisesta enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja laajemmalle vanhemmuuden tuelle. Teoreettinen osa perustuu lapsiperheitten hyvinvointiin ja varhaiskasvatustoiminnan voimavaroihin toimia lähtökohtana ennaltaehkäisevälle perhetyölle. Työssä esitetään kaksi ennaltaehkäisevää varhaiskasvatuksen perhetyömuotoa, kuvamaan työtä käytännössä.
Opinnäytetyössä on suoritettu empiirinen tutkimus pohjanmaalaisessa kunnassa. Tutkimuksen tarkoitus on saada esille, miten henkilökunta varhaiskasvatuksessa suhtautuu ennaltaehkäisevään perhetyöhön, jonka lähtökohtana on varhaiskasvatus.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vanhemmat kokevat avun pyytämisen olevan stigmatisoivaa mikä osoittaa helposti saatavan matalakynnyspalvelun tarpeen. Luottamukselliset suhteet ja kontaktit lukuisiin perheisiin tekevät varhaiskasvatuksesta potentiaalisen lähtökohdan ennaltaehkäisevälle perhetyölle. Henkilökunta ilmaisee tarpeen toimivalle verkostolle ja ohjaukselle sosiaalikysymyksissä. Ennaltaehkäisevä perhetyö lisääntyneiden resurssien muodossa, vanhempien tukemisen lisäksi, voisi tukea henkilökuntaa.
The two questions that the thesis aims to answer are: How do personnel in early childhood education’s relate to early childhood education being a starting point for preventive family work? What makes the early childhood education a possible starting point for preventive family work? In the thesis the term preventive family work is used for preventive work with families to strengthen parenthood.
The background of the thesis is based on reports that emphasise the need of restructuring services to more preventive measures and increasing services that support parenthood. The theoretical part of the thesis is based on families’ well-being and the early childhood educations’ resources for preventive family work.
An empirical study was carried out in an Ostrobothnian municipality. The purpose of the study was to find out how personnel in early childhood education relate to preventive family work.
The results show that it is stigmatized for parents to ask for help which emphasizes the need for an easily accessible and low threshold service. Trustful relations and the vast number of families that the early childhood education reaches makes it a potential starting point for preventive family work. The personnel express a need for a network and guidance in social matters. With expanded resources preventive family work could offer support for parents and in addition also offer guidance for personnel.