Kasvattajan rooli haastavissa kasvatustilanteissa
Pajunen, Eeva; Pulkkinen, Sanna (2020)
Pajunen, Eeva
Pulkkinen, Sanna
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912306
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa käsitellään haastavia kasvatustilanteita varhaiskasvatuksessa, keskittyen erityisesti kasvattajan rooliin niissä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyötä varhaiskasvatuksen kentällä työskentelemiseen sekä yleisenä tietopakettina aiheesta. Tutkimuskysymyksinä ovat: Millaisia ovat tutkimusten mukaan haastavat kasvatustilanteet? Miten kasvattaja kohtaa haastavat kasvatustilanteet? Millainen rooli kasvattajalla tulisi olla haastavissa kasvatustilanteissa? Millainen merkitys moniammatillisella yhteistyöllä ja kasvatuskumppanuudella on haastavien kasvatustilanteiden kohtaamiselle? Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on laadullinen tutkimusmenetelmä, jossa ideana on, että tutkitaan jo aiemmin aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Aineistoanalyysissä käytimme menetelmänä teemoittelua. Tutkimusmateriaalina oli yhdeksän tieteellisyyden kriteerit täyttävää tutkimusta.
Tutkimusten mukaan haastavat kasvatustilanteet voidaan määritellä hyvin monin eri tavoin ja niiden syntymiseen voivat vaikuttaa lukuisat eri tekijät. Tekijät voivat olla sekä ympäristötekijöitä että lapsesta itsestään aiheutuvia tekijöitä. Työntekijöiden yksi tärkeimmistä työmenetelmistä haastavien kasvatustilanteiden suhteen on ennaltaehkäisy, johon kuuluu esimerkiksi tilanteiden reflektointi ja tekemisien etukäteen suunnittelu. Varhaiskasvatuksessa ja etenkin haastavien kasvatustilanteiden kannalta tärkeää on positiivinen pedagogiikka, joka tarkoittaa asioiden kohtaamista myönteisestä näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka toimii yhtenä merkittävimpänä työmenetelmänä päiväkodin arjessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvattajan työhön kohdata haastavia kasvatustilanteita vaikuttavat monet asiat. Moniammatillinen yhteistyö ja kasvatuskumppanuus ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta, ja ovat suuressa roolissa, kun kyseessä on haastavasti käyttäytyvä lapsi. Ennaltaehkäisy on yksi toimivimmasta työmenetelmistä haastavia kasvatustilanteita kohdatessa. Tärkeää on myös ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kehittäminen. Positiivinen pedagogiikka kiteyttää yhteen onnistuneen varhaiskasvatuksen.
Tutkimusten mukaan haastavat kasvatustilanteet voidaan määritellä hyvin monin eri tavoin ja niiden syntymiseen voivat vaikuttaa lukuisat eri tekijät. Tekijät voivat olla sekä ympäristötekijöitä että lapsesta itsestään aiheutuvia tekijöitä. Työntekijöiden yksi tärkeimmistä työmenetelmistä haastavien kasvatustilanteiden suhteen on ennaltaehkäisy, johon kuuluu esimerkiksi tilanteiden reflektointi ja tekemisien etukäteen suunnittelu. Varhaiskasvatuksessa ja etenkin haastavien kasvatustilanteiden kannalta tärkeää on positiivinen pedagogiikka, joka tarkoittaa asioiden kohtaamista myönteisestä näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka toimii yhtenä merkittävimpänä työmenetelmänä päiväkodin arjessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvattajan työhön kohdata haastavia kasvatustilanteita vaikuttavat monet asiat. Moniammatillinen yhteistyö ja kasvatuskumppanuus ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta, ja ovat suuressa roolissa, kun kyseessä on haastavasti käyttäytyvä lapsi. Ennaltaehkäisy on yksi toimivimmasta työmenetelmistä haastavia kasvatustilanteita kohdatessa. Tärkeää on myös ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kehittäminen. Positiivinen pedagogiikka kiteyttää yhteen onnistuneen varhaiskasvatuksen.