Erilaiset tunnekasvatustuokiot varhaiskasvatusympäristössä
Mäenpää, Maria; Pekkanen, Katariina (2020)
Mäenpää, Maria
Pekkanen, Katariina
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912342
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on korostaa sekä tukea 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten tunnekasvatusta. Opinnäytetyön aiheen tarve nousi toimeksiantajalta, Pyh-tään kunnalta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhdessä Pyhtään kunnan päiväkotiyksikössä ja opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui kolmesta eri tun-nekasvatustuokiosta.
Tavoitteina opinnäytetyössä oli selvittää, miten erilaiset tunnekasvatusmenetelmät toimivat tunnekasvatustuokioihin osallistuneissa lapsiryhmissä sekä miten lapsiryhmät ilmaisivat tunteita tunnekasvatusmenetelmien avulla. Tiedonkeruumenetelminä opinnäytetyön tavoit-teiden saavuttamiseksi käytettiin laadullisia eli kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, joita oli-vat teemahaastattelu sekä havainnointi. Dokumentointia videokuvaamisen ja äänittämisen keinoin käytettiin tiedonkeruumenetelmien tukena. Opinnäytetyön pohjalta laadittiin toimek-siantajalle opaskoonti, jota Pyhtään kunta voi halutessaan jalkauttaa Pyhtään kunnan var-haiskasvatukseen.
Tuokioiden tunnekasvatusmenetelminä opinnäytetyössä toimivat satu, tunnekortit, draama sekä luova ilmaisu kuvittamisen, tanssin ja näyttelemisen keinoin. Tunnekasvatusmenetel-mänä satu on toimiva tapa lasten tutustuessa tunteisiin. Satu on hyvä lukea muutamia ker-toja läpi, jotta sadusta sekä siinä esiintyvistä tunteista on helpompi keskustella lasten kanssa. Tunnekortit tunnekasvatusmenetelmänä toimivat hieman satua paremmin, koska korttien elekielen avulla lapset pystyvät ilmaisemaan tunteita, vaikka tunteen sanoittaminen olisi hankalaa. Draama tunnekasvatusmenetelmänä koettiin lapsiryhmissä erittäin mielek-käänä menetelmänä. Draamassa käytetyssä nukketeatterissa lapset eivät kuitenkaan päässeet ilmaisemaan tunteitaan yhtä hyvin kuin muiden menetelmien avulla, sillä mene-telmää ei toteutettu yhtä vuorovaikutuksellisesti kuin muita käyttämiämme tunnekasvatus-menetelmiä. The purpose of this thesis was to find out how different emotional education
methods worked in groups of children who participated in our emotional education
sessions and how these groups of children expressed emotions using these methods. The
need for this thesis’ topic arose from the commissioner, the municipality of Pyhtää.
This thesis was carried out as a practice-based in one kindergarten unit in municipality of
Pyhtää and the practice-based part of the thesis consisted three different emotional
education sessions for groups of 5-year-olds.
The methods of emotional education used in the sessions that we gave were fairy tale,
emotion cards and drama. We used some creative emotional education methods as well,
for example illustration, dance and acting. To achieve our goals of this thesis, we used
qualitative research methods as data collection methods. The qualitative research methods that we used were theme interviews and observation. Documentation through audio and video recording was used to support data collection methods.
We compiled a guide for municipality of Pyhtää about emotional education methods based on our thesis. In this guide we shared our analysis of the three emotional education
sessions. Fairy tale, as an emotional education method, is a functional way for children to become familiar with emotions in general. Emotion cards functions a little better than a fairytale, because the gesture language of the cards allows children to express emotions, even if it would be difficult to say the emotion out loud. Drama was experienced in groups of children as very pleasant method.
Tavoitteina opinnäytetyössä oli selvittää, miten erilaiset tunnekasvatusmenetelmät toimivat tunnekasvatustuokioihin osallistuneissa lapsiryhmissä sekä miten lapsiryhmät ilmaisivat tunteita tunnekasvatusmenetelmien avulla. Tiedonkeruumenetelminä opinnäytetyön tavoit-teiden saavuttamiseksi käytettiin laadullisia eli kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, joita oli-vat teemahaastattelu sekä havainnointi. Dokumentointia videokuvaamisen ja äänittämisen keinoin käytettiin tiedonkeruumenetelmien tukena. Opinnäytetyön pohjalta laadittiin toimek-siantajalle opaskoonti, jota Pyhtään kunta voi halutessaan jalkauttaa Pyhtään kunnan var-haiskasvatukseen.
Tuokioiden tunnekasvatusmenetelminä opinnäytetyössä toimivat satu, tunnekortit, draama sekä luova ilmaisu kuvittamisen, tanssin ja näyttelemisen keinoin. Tunnekasvatusmenetel-mänä satu on toimiva tapa lasten tutustuessa tunteisiin. Satu on hyvä lukea muutamia ker-toja läpi, jotta sadusta sekä siinä esiintyvistä tunteista on helpompi keskustella lasten kanssa. Tunnekortit tunnekasvatusmenetelmänä toimivat hieman satua paremmin, koska korttien elekielen avulla lapset pystyvät ilmaisemaan tunteita, vaikka tunteen sanoittaminen olisi hankalaa. Draama tunnekasvatusmenetelmänä koettiin lapsiryhmissä erittäin mielek-käänä menetelmänä. Draamassa käytetyssä nukketeatterissa lapset eivät kuitenkaan päässeet ilmaisemaan tunteitaan yhtä hyvin kuin muiden menetelmien avulla, sillä mene-telmää ei toteutettu yhtä vuorovaikutuksellisesti kuin muita käyttämiämme tunnekasvatus-menetelmiä.
methods worked in groups of children who participated in our emotional education
sessions and how these groups of children expressed emotions using these methods. The
need for this thesis’ topic arose from the commissioner, the municipality of Pyhtää.
This thesis was carried out as a practice-based in one kindergarten unit in municipality of
Pyhtää and the practice-based part of the thesis consisted three different emotional
education sessions for groups of 5-year-olds.
The methods of emotional education used in the sessions that we gave were fairy tale,
emotion cards and drama. We used some creative emotional education methods as well,
for example illustration, dance and acting. To achieve our goals of this thesis, we used
qualitative research methods as data collection methods. The qualitative research methods that we used were theme interviews and observation. Documentation through audio and video recording was used to support data collection methods.
We compiled a guide for municipality of Pyhtää about emotional education methods based on our thesis. In this guide we shared our analysis of the three emotional education
sessions. Fairy tale, as an emotional education method, is a functional way for children to become familiar with emotions in general. Emotion cards functions a little better than a fairytale, because the gesture language of the cards allows children to express emotions, even if it would be difficult to say the emotion out loud. Drama was experienced in groups of children as very pleasant method.