Alkoholilainsäädännön muutokset 1.1.2018 ja niiden vaikutukset alkoholin vähittäiskulutukseen
Peltola, Pauliina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912412
Tiivistelmä
Alkoholilainsäädäntöä on muokattu vuosien kuluessa suhteellisen harvoin. Alkoholilakia uusiessa muutokset ovat kuitenkin kerta toisen jälkeen olleet mittavia. Kieltolain päätyttyä 1932 jälkeen on alkoholilakiin tehty vain kolmesti suuria muutoksia.
Alkoholilakiin tehdyt viimeisimmät suuret muutokset koskivat niin anniskelua, vähittäismyyn-tiä, kuin markkinointia. Tässä laadullisessa sisältöä analysoivassa opinnäytetyössä poh-dimme viimeisimmän alkoholilain 1102/2017 muutoksien vaikutuksia alkoholin vähittäiskulu-tuksessa. Itse opinnäytetyö ajoitettiin keväälle 2019, jolloin vuoden 2018 tilastot olivat valmiit ja näin ollen muutoksien kokonaisvertailu oli mahdollista aikaisempiin vuosiin.
Kaikista uhkakuvista huolimatta alkoholin vähittäiskulutus ei kasvanut järisyttävästi alkoholi-lain hyväksyessä enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien myynnin päivittäistavarakaupoissa. Vuoden 2018 aikana vähittäiskulutus nousi yhden prosentin ja enemmän kulutuksen lisääntymiseen vaikutti poikkeuksellinen hellekesä, ei niinkään uusi alkoholilainsäädäntö.
Samaan aikaan kun uusi alkoholilaki tuli voimaan 1.3.2018 (osa säädöksistä tulivat voimaan jo 1.1.2018) hallitus päätti myös korottaa alkoholiverotusta. Oluen verotusta nostettiin jopa 10,9 prosentilla, kun esimerkiksi ei käymisteitse valmistettujen lonkeroiden verotus nousi vain 5 prosenttia tukien näin lonkeroiden vähittäiskulutuksen kasvua.
Suurista alkoholilainmuutoksista ja siitä seuranneesta vain pienestä vähittäiskulutuksen kasvusta voimme päätellä, että kansaa ei voi ohjailla tiukkaakin tiukemmilla lailla ja miten kansainvälisempi alkoholinkulutuskulttuuri ei välttämättä ole pahasta meille.
Alkoholilakiin tehdyt viimeisimmät suuret muutokset koskivat niin anniskelua, vähittäismyyn-tiä, kuin markkinointia. Tässä laadullisessa sisältöä analysoivassa opinnäytetyössä poh-dimme viimeisimmän alkoholilain 1102/2017 muutoksien vaikutuksia alkoholin vähittäiskulu-tuksessa. Itse opinnäytetyö ajoitettiin keväälle 2019, jolloin vuoden 2018 tilastot olivat valmiit ja näin ollen muutoksien kokonaisvertailu oli mahdollista aikaisempiin vuosiin.
Kaikista uhkakuvista huolimatta alkoholin vähittäiskulutus ei kasvanut järisyttävästi alkoholi-lain hyväksyessä enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien myynnin päivittäistavarakaupoissa. Vuoden 2018 aikana vähittäiskulutus nousi yhden prosentin ja enemmän kulutuksen lisääntymiseen vaikutti poikkeuksellinen hellekesä, ei niinkään uusi alkoholilainsäädäntö.
Samaan aikaan kun uusi alkoholilaki tuli voimaan 1.3.2018 (osa säädöksistä tulivat voimaan jo 1.1.2018) hallitus päätti myös korottaa alkoholiverotusta. Oluen verotusta nostettiin jopa 10,9 prosentilla, kun esimerkiksi ei käymisteitse valmistettujen lonkeroiden verotus nousi vain 5 prosenttia tukien näin lonkeroiden vähittäiskulutuksen kasvua.
Suurista alkoholilainmuutoksista ja siitä seuranneesta vain pienestä vähittäiskulutuksen kasvusta voimme päätellä, että kansaa ei voi ohjailla tiukkaakin tiukemmilla lailla ja miten kansainvälisempi alkoholinkulutuskulttuuri ei välttämättä ole pahasta meille.