Psykoosiriskin tunnistaminen nuorella henkilöllä : kirjallisuuskatsaus
Heino, Mira; Laaksonen, Minka; Pulli, Henri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa psykoosiriskin tunnistamista nuorella henkilöllä kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan osaamista ja tietoisuutta nuorten psykoosisairauksien varhaisesta tunnistamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena n=11. Aineistoja haettiin useasta eri tietokannasta, mutta parhaiten tutkimuksia löytyi tähän opinnäytetyöhön manuaalisella haulla. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista selviää, että nuorten psykoosiriskin syntymiseen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäisiin tekijöihin voidaan luetella kuuluvaksi perinnöllisyys, ikä ja sukupuoli. Perinnöllisyydessä etenkin ensimmäisen asteen sukulaisen sairastavuus ja iän huomattiin nostavan riskiä varsinkin, mitä nuorempi henkilö on. Sukupuolella ei psykoosin sairastavuuden kannalta tutkimuksissa huomattu eroa. Ulkoisiin tekijöihin voidaan luetella kuuluvaksi traumat ja päihteet. Lapsuudessa tai nuoruudessa koetut traumat voivat tutkimuksen mukaan jopa kolminkertaistaa riskin sairastua psykoosiin myöhemmällä iällä. Kaikille traumatyypeille altistuminen nostaa riskiä. Tutkimuksissa selvisi, että kannabiksen käyttö oli yhteydessä kohonneeseen psykoosiriskiin. Käyttökerroilla oli merkitystä riskin syntyyn.
Psykoosin ennakko-oireet voidaan jakaa psyykkisiin ja fyysisiin oireisiin. Tutkimusten mukaan suurin osa ennakko-oireista oli psyykkisiä oireita. Yleisimpiä psyykkisiä oireita olivat masennus, ahdistus ja lyhytaikaiset psykoottiset oireet. Fyysisistä oireista huomattavin oli toimintakyvyn heikentyminen. Hoitoon hakeutuminen kesti keskimäärin 4 vuotta ensimmäisten oireiden alkamisesta.
Perinnöllisyyden on tiedetty olevan psykoosille erittäin iso riskitekijä, mutta myös muiden riski-tekijöiden mahdollisuutta on enenevissä määrin aloitettu tutkimaan. Etenkin päihteiden käytön vaikutuksesta psykoosiriskiin on havahduttu. Ennakko-oireet voivat olla moninaisia ja tervey-denhuollon henkilökunnalla tulisi olla valmiudet tunnistaa oireita, jolloin hoitoon pääsyä voitai-siin nopeuttaa. The purpose of this thesis was to map the identification of the risk of psychosis in a young person as a literature review. The aim is to increase the knowledge and awareness of nursing staff about the early identification of psychotic disorders.
The thesis was carried out as a narrative literature review n=11. Materials were retrieved from several different databases, but the best research was found for this thesis by manual search. The studies were analyzed using content analysis.
The results show that the emergence of adolescent psychosis risk is influenced by both internal and external factors. Internal factors include heredity, age, and gender. In heredity, the morbidity of first-degree relative and age in particular was found to increase the risk, especially the younger the person is. There was no difference in the incidence of psychosis between genders in the studies. External factors can be listed as traumas and drugs. Trauma experienced in childhood or adolescence can, according to research, even triple the risk of developing psychosis at a later age. Exposure to all types of trauma increases the risk. Studies found that cannabis use was associated with an increased risk of psychosis.
The pre-symptoms of psychosis can be divided into mental and physical symptoms. Studies show that most of the pre-existing symptoms were mental symptoms. The most common psychiatric symptoms were depression, anxiety, and transient psychotic symptoms. The most notable of the physical symptoms was impaired functioning. It took an average of 48 months from the onset of the first symptoms to seek treatment.
Heredity has been known to be a very high-risk factor for psychosis, but the possibility of ot-her risk factors has also been increasingly studied. In particular, the impact of drug use on the risk of psychosis has been noticed. The pre-existing symptoms can be varied and health care staff should be able to identify the symptoms so that access to treatment can be accelerated.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena n=11. Aineistoja haettiin useasta eri tietokannasta, mutta parhaiten tutkimuksia löytyi tähän opinnäytetyöhön manuaalisella haulla. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista selviää, että nuorten psykoosiriskin syntymiseen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäisiin tekijöihin voidaan luetella kuuluvaksi perinnöllisyys, ikä ja sukupuoli. Perinnöllisyydessä etenkin ensimmäisen asteen sukulaisen sairastavuus ja iän huomattiin nostavan riskiä varsinkin, mitä nuorempi henkilö on. Sukupuolella ei psykoosin sairastavuuden kannalta tutkimuksissa huomattu eroa. Ulkoisiin tekijöihin voidaan luetella kuuluvaksi traumat ja päihteet. Lapsuudessa tai nuoruudessa koetut traumat voivat tutkimuksen mukaan jopa kolminkertaistaa riskin sairastua psykoosiin myöhemmällä iällä. Kaikille traumatyypeille altistuminen nostaa riskiä. Tutkimuksissa selvisi, että kannabiksen käyttö oli yhteydessä kohonneeseen psykoosiriskiin. Käyttökerroilla oli merkitystä riskin syntyyn.
Psykoosin ennakko-oireet voidaan jakaa psyykkisiin ja fyysisiin oireisiin. Tutkimusten mukaan suurin osa ennakko-oireista oli psyykkisiä oireita. Yleisimpiä psyykkisiä oireita olivat masennus, ahdistus ja lyhytaikaiset psykoottiset oireet. Fyysisistä oireista huomattavin oli toimintakyvyn heikentyminen. Hoitoon hakeutuminen kesti keskimäärin 4 vuotta ensimmäisten oireiden alkamisesta.
Perinnöllisyyden on tiedetty olevan psykoosille erittäin iso riskitekijä, mutta myös muiden riski-tekijöiden mahdollisuutta on enenevissä määrin aloitettu tutkimaan. Etenkin päihteiden käytön vaikutuksesta psykoosiriskiin on havahduttu. Ennakko-oireet voivat olla moninaisia ja tervey-denhuollon henkilökunnalla tulisi olla valmiudet tunnistaa oireita, jolloin hoitoon pääsyä voitai-siin nopeuttaa.
The thesis was carried out as a narrative literature review n=11. Materials were retrieved from several different databases, but the best research was found for this thesis by manual search. The studies were analyzed using content analysis.
The results show that the emergence of adolescent psychosis risk is influenced by both internal and external factors. Internal factors include heredity, age, and gender. In heredity, the morbidity of first-degree relative and age in particular was found to increase the risk, especially the younger the person is. There was no difference in the incidence of psychosis between genders in the studies. External factors can be listed as traumas and drugs. Trauma experienced in childhood or adolescence can, according to research, even triple the risk of developing psychosis at a later age. Exposure to all types of trauma increases the risk. Studies found that cannabis use was associated with an increased risk of psychosis.
The pre-symptoms of psychosis can be divided into mental and physical symptoms. Studies show that most of the pre-existing symptoms were mental symptoms. The most common psychiatric symptoms were depression, anxiety, and transient psychotic symptoms. The most notable of the physical symptoms was impaired functioning. It took an average of 48 months from the onset of the first symptoms to seek treatment.
Heredity has been known to be a very high-risk factor for psychosis, but the possibility of ot-her risk factors has also been increasingly studied. In particular, the impact of drug use on the risk of psychosis has been noticed. The pre-existing symptoms can be varied and health care staff should be able to identify the symptoms so that access to treatment can be accelerated.