Luonnonsuojelualueiden kestävä ylläpito : Haltialan metsän huoltoväylät
Ek, Susanna (2020)
Ek, Susanna
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012521
Tiivistelmä
Helsingin kaupunki suojelee osana luonnonsuojeluohjelmaansa Haltialan metsästä 137 hehtaarin alueen, jossa tavataan useita uhanalaistuneita luontotyyppejä. Metsän hoito siirtyy Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran ympäristönhoidon luonnonsuojelualueet-työyksikön hoidettavaksi. Alueella on kaksi luontopolkua, korpipolku ja metsäpolku, jonne työyksikön pitää työkoneilla päästä tekemään huoltotöitä.
Tutkimuksen aiheena on huoltoväylien kartoitus tulevalla Haltialan metsän luonnonsuojelualueella ennallistaminen ja alueen hydrologia huomioiden. Tutkimusmenetelmänä on toiminnallinen case-tutkimus, jota tukemaan on tehty asiantuntijalausuntoja. Tavoitteena oli kartoittaa toimivia huoltoväyliä työyksikön tarpeisiin, ja tarkastella virkistyskäyttöä sekä luontotyyppejä ja hydrologiaa suhteessa huoltoväyliin.
Teoriaosuudessa käsitellään luonnonsuojelualueita ja lainsäädäntöä, huoltoväylien suunnittelua, ennallistamista ja virkistyskäyttöä. Huoltoväylät kartoitettiin useassa osassa, joiden aikana huoltoväyläehdotukset, polkujen kuluneet kohdat sekä pitkospuiden sijainti tallennettiin ViewRanger-sovellukseen ja vietiin Qgis-paikkatieto-ohjelmaan. Tuloksista koostettiin opas, jota ei julkaista, koska huoltoväylät eivät yleisesti ole julkista tietoa. Opinnäytetyössä esimerkin omaisesti kuvataan, miten ehdotukset huoltoväylistä on viety kartalle. Pohdinnassa käsitellään muun muassa kulumisen vähentämistä ja luontopolkujen sijainteja. Haastavana asiana todettiin virkistyskäytön sekä luonnonsuojelun kestävä yhdistäminen.
Tutkimuksen aiheena on huoltoväylien kartoitus tulevalla Haltialan metsän luonnonsuojelualueella ennallistaminen ja alueen hydrologia huomioiden. Tutkimusmenetelmänä on toiminnallinen case-tutkimus, jota tukemaan on tehty asiantuntijalausuntoja. Tavoitteena oli kartoittaa toimivia huoltoväyliä työyksikön tarpeisiin, ja tarkastella virkistyskäyttöä sekä luontotyyppejä ja hydrologiaa suhteessa huoltoväyliin.
Teoriaosuudessa käsitellään luonnonsuojelualueita ja lainsäädäntöä, huoltoväylien suunnittelua, ennallistamista ja virkistyskäyttöä. Huoltoväylät kartoitettiin useassa osassa, joiden aikana huoltoväyläehdotukset, polkujen kuluneet kohdat sekä pitkospuiden sijainti tallennettiin ViewRanger-sovellukseen ja vietiin Qgis-paikkatieto-ohjelmaan. Tuloksista koostettiin opas, jota ei julkaista, koska huoltoväylät eivät yleisesti ole julkista tietoa. Opinnäytetyössä esimerkin omaisesti kuvataan, miten ehdotukset huoltoväylistä on viety kartalle. Pohdinnassa käsitellään muun muassa kulumisen vähentämistä ja luontopolkujen sijainteja. Haastavana asiana todettiin virkistyskäytön sekä luonnonsuojelun kestävä yhdistäminen.