Nuorten kuluttaja-asiakkaiden tavoittaminen sähköisellä uutiskirjeellä
Linden, Midora (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Linden, Midora
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012683
Tiivistelmä
Sähköpostimarkkinointi on useiden tutkimusten mukaan yksi parhaiten tuottava markkinointitapa yritysmarkkinoinnissa, mutta myös kuluttajasegmentissä. Laajalti ei ole kuitenkaan tutkittu sitä, onko sähköinen uutiskirje mielekäs markkinointikanava myös nuorempien, noin 18–35-vuotiaiden kuluttajien keskuudessa.
Tutkimusta edeltävien kartoittavien selvitysten perusteella harva määrättyyn ikähaarukkaan kuuluva henkilö lukee tai avaa henkilökohtaiseen sähköpostiin saapuvia uutiskirjeitä, joten oli perusteltua tutkia sähköpostimarkkinoinnin relevanssia nuorille kuluttajille. Tutkimuksesta on rajattu pois yritysmarkkinointiin käytettävät uutiskirjeet sekä markkinointi alle 18-vuotiaille ja yli 35-vuotiaille.
Tutkimuksen teoriaosuutta varten tarkastellaan pääasiassa laajasti erilaisten suomalaisten ja kansainvälisten sähköpostimarkkinointiin erikoistuneiden markkinointitoimistojen tutkimuksia sekä vuosikatsauksia. Ajankohtaisia tieteellisiä tutkimuksia sähköpostimarkkinoinnista löytyy rajallisesti.
Teoriaosuuden tukena tarkastellaan anonymisoidun esimerkkiyrityksen uutiskirjeistä saatua dataa muun muassa avaus- ja klikkausprosenttien osalta. Dataa verrataan sekä kyselyn tuloksiin että teoriaosuudessa käsiteltäviin tutkimuksiin.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksena Google Forms -työkalun avulla. Kyselyä jaettiin LinkedInissä, Facebookissa ja Whatsappissa. Vastauksia saatiin yhteensä 111 kappaletta, joista 92 kappaletta vastasi toivottua kohderyhmää eli 18–35-vuotiaita.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että sähköposti on markkinointikanavana tärkeä ja vaikuttava, mutta uutiskirjeitä tulisi kehittää asiakaslähtöisemmäksi pohtimalla esimerkiksi lähetystiheyttä sekä sisällöntuotantoa.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2020.
Tutkimusta edeltävien kartoittavien selvitysten perusteella harva määrättyyn ikähaarukkaan kuuluva henkilö lukee tai avaa henkilökohtaiseen sähköpostiin saapuvia uutiskirjeitä, joten oli perusteltua tutkia sähköpostimarkkinoinnin relevanssia nuorille kuluttajille. Tutkimuksesta on rajattu pois yritysmarkkinointiin käytettävät uutiskirjeet sekä markkinointi alle 18-vuotiaille ja yli 35-vuotiaille.
Tutkimuksen teoriaosuutta varten tarkastellaan pääasiassa laajasti erilaisten suomalaisten ja kansainvälisten sähköpostimarkkinointiin erikoistuneiden markkinointitoimistojen tutkimuksia sekä vuosikatsauksia. Ajankohtaisia tieteellisiä tutkimuksia sähköpostimarkkinoinnista löytyy rajallisesti.
Teoriaosuuden tukena tarkastellaan anonymisoidun esimerkkiyrityksen uutiskirjeistä saatua dataa muun muassa avaus- ja klikkausprosenttien osalta. Dataa verrataan sekä kyselyn tuloksiin että teoriaosuudessa käsiteltäviin tutkimuksiin.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksena Google Forms -työkalun avulla. Kyselyä jaettiin LinkedInissä, Facebookissa ja Whatsappissa. Vastauksia saatiin yhteensä 111 kappaletta, joista 92 kappaletta vastasi toivottua kohderyhmää eli 18–35-vuotiaita.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että sähköposti on markkinointikanavana tärkeä ja vaikuttava, mutta uutiskirjeitä tulisi kehittää asiakaslähtöisemmäksi pohtimalla esimerkiksi lähetystiheyttä sekä sisällöntuotantoa.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2020.